Kotimaa

Yli 100 000:n suomalaisen karu kohtalo: He kituuttavat alle 750 eurolla kuukaudessa

Julkaistu:

Köyhyystutkijan mukaan yhä useampi suomalainen eläkeläinen putoaa tulevaisuudessa alle köyhyysrajan.
Vuonna 2014 köyhyysraja oli Suomessa 1 170 euroa kuukaudessa. Vanhusten köyhyyttä tutkinut Jyväskylän yliopiston sosiaalityön professori Jari Heinonen uskoo, että tulevaisuudessa tämän rajan alle putoaa yhä useampi suomalainen eläkeläinen.

Jo tällä hetkellä eläkkeensaajista yli 100 000 kituuttaa takuueläkkeen eli alle 750 euron varassa. Määrä vastaa noin 10 prosenttia kaikista noin 1,4 miljoonasta eläkeläisestä.

– 700 eurolla kuukaudessa tyydyttää juuri ja juuri perustarpeet: asumisen, peruselintarvikkeet ja niukasti vaatteita, Heinonen selittää.

– Pienituloisuus kietoutuu yksinäisyyteen, sillä sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen edellyttää monesti rahankäyttöä, kuten matkustamista tai ulkona käymistä.

Heinosen mukaan vanhuuden köyhyysloukkuun päätyvät useimmiten matalapalkkaisissa töissä olleet, vähän koulutetut ja pitkiä aikoja työttömänä olleet ihmiset. Tuloerot eivät hänen mukaansa tasoitu eläkeiässä, vaan päinvastoin kasvavat voimakkaasti.

– Työelämän huono-osaisuus ikään kuin uudistuu eläkeiässä, mutta vielä voimakkaampana, kun joudutaan säästämään lääkärissäkäynneistä ja lääkkeistä – se ei voi olla näkymättä arjessa voimakkaasti, Heinonen selittää.

Työurien pirstaloituminen vaikuttaa

Köyhien eläkeläisten määrä kasvaa tulevaisuudessa entisestään, Heinonen uskoo. Tämän väitteen hän perustaa siihen olettamukseen, että katkonaiset työurat yleistyvät, mikä lopulta näkyy myös eläkkeen suuruudessa.

– Se mitä yksilö voi tehdä, on tietenkin huolehtia hyvin koulutuksestaan. Työmarkkinoita ei kuitenkaan ole helppo ennakoida, ja tällä hetkellä koulutetut insinöörit ovat työttömien ydinryhmää.

 

”700 eurolla kuukaudessa tyydyttää juuri ja juuri perustarpeet: asumisen, peruselintarvikkeet ja niukasti vaatteita.”

Eläkeläisten lisääntyvän köyhyyden nosti taas tällä viikolla tapetille myös entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd). Hän tiputtelee uudessa kirjassaan asiasta tylyjä teesejä: mitä vanhemmaksi tulet, sen vääjäämättömämmin lähestyt köyhyysrajaa. Yli 90-vuotiaista nyt jo joka kolmas elää köyhyysrajan alla. Suomalaisia vanhuksia kohdellaan huonosti.

Enemmän kuin tietokirja, Kiljusen vanhusasiaan keskittyvä teos Eläkeläisten taitettu itsetunto (Minerva 2015) on kuitenkin poliittinen puheenvuoro. Kiljunen käsittelee yksitotisesti muun muassa terveyspalvelujen yksityistämistä, ja sana ”hoivabisnes” saa kirjassa liki saman merkityksen kuin madonsyöminen.

Kirja on mitä henkilökohtaisin: 63-vuotias Kiljunen on itse paitsi eläkeiässä, hän oli myös tekemässä niitä päätöksiä, joita nyt kirjassaan kritisoi. Tämän hän myöntää itsekin jo johdantoluvussa kirjoittaessaan niin sanotusta taitetusta indeksistä.

– Taitetun indeksin hyväksyminen oli ilmeinen virhe (...). Enemmän kuitenkin päätöksentekijänä minua harmittaa silloinen tietämättömyyteni. Me kansanedustajat olimme asiantuntijoiden antaman tiedon varassa.

Vaarassa erityisesti naiset

Erityisesti eläkkeellä olevien naisten asema on Suomessa huolestuttava, Jari Heinonen sanoo.

Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että naisten eläkkeiden lähtötaso on pienempi kuin miehillä. Tämä johtuu lyhyemmistä työurista ja matalammista palkoista.

Toiseksi naiset päätyvät miehiä useammin asumaan yksin: nyt yli 75-vuotiaista yksin asuvista liki 80 prosenttia on naisia.

Tämä johtuu niinkin yksinkertaisesta seikasta kuin puolison kuolemasta, ja todennäköisemmin ensimmäisenä kuolee mies kuin nainen. Tällä hetkellä vastasyntyneellä tytöllä elinajanodote on 84 vuotta, pojalla sitä vastoin 78 vuotta.

– Etenkin köyhien miesten kohdalla keski-ikä jää useita vuosia alhaisemmaksi kuin vaikkapa toimihenkilömiehillä. Siihen liittyy monia seikkoja, kuten se, ettei välttämättä ole varaa syödä terveellisesti. Kouluttamattomalla väellä terveystietoisuus on myös vähäisempää kuin koulutetuilla, Heinonen sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt