Kotimaa

Syyttäjä vaatii yliopistoiskusuunnitelmista kovempaa tuomiota

Julkaistu:

Syytetyt tapasivat netissä salatussa tor-verkossa ja keskustelivat nimimerkeillä, kertoi syyttäjä Kimmo Virtanen yliopistoiskusuunnitelmista syytettyjen kohtaamisesta.
Keskustelu alkoi vuonna 2012, ja se jatkui syyttäjän mukaan sähköpostikirjeenvaihtona.

– Alusta lähtien keskustelu oli rajoittunut joukkosurman tekemiseen, Virtanen sanoi perjantaina Helsingin hovioikeudessa.

Syyttäjän mukaan kohde vaihtui, mutta Helsingin yliopisto oli koko ajan yhtenä vaihtoehtona, kunnes siitä tuli ainoa kohde. Syyttäjä kertoi, että kaksikko suunnitteli aseliikkeen ryöstöä ja sen jälkeen oli tarkoitus ampua ja tappaa myrkkykaasulla satunnaisesti valikoituja ihmisiä yliopistolla.

Virtanen lisäsi, että tekoajaksi oli suunniteltu maalis-toukokuuta 2014.

Poliisi otti kaksikon maaliskuussa kiinni. Syyttäjä sanoi, että poliisin tietoon asia tuli, kun mukaan yritettiin värvätä kolmatta ihmistä. Tämä kertoi ystävälleen, joka ilmoitti asiasta poliisille.

Syyttäjän mukaan kaksikko on valmistellut ainakin 50 ihmisen surmaamista ja vaara rikoksen tekemisestä on ollut suuri. Syyttäjä katsoo, että kaksikko olisi tuomittava yli 3,5 vuoden vankeuteen, kun käräjillä tuomio iskusuunnitelmista oli puolisen vuotta lyhyempi. Lisäksi molemmille olisi tehtävä mielentilatutkimus.

Syyttäjä esitti tätä jo käräjäoikeudessa, mutta tuolloin oikeus ei pitänyt mielentilatutkimusta tarpeellisena.

Puolustus kiisti

Syytettyjen puolustus kiisti, että kaksikolla olisi ollut mitään realistisia suunnitelmia.

– Oli kaikennäköisiä ideoita – ja puhuttiin, mitä sylki suuhun tuo eikä ideoita viety pidemmälle, luonnehti miehen asianajaja Olli Piipponen oikeudessa.

Hän lisäsi, että keskusteluissa kumpikin ruokki toistaan heittämällä "kalikoita nuotioon".

Myös naisen puolustus painotti, ettei mitään realistisia suunnitelmia ollut. Naisen oikeusavustaja Oona-Karita Vainio lisäsi, ettei hänen päämiehensä olisi terveydentilansa vuoksi voinut toteuttaa mitään iskua.

Puolustus luonnehti syytettyjä yksinäisiksi ja kiusatuiksi.

Nainen on esittänyt oikeudelle mielentilatutkimuksen tekemistä, ja hovioikeus on määrännyt hänet tutkimukseen. Sen sijaan miehen kohdalla ratkaisu tehdään myöhemmin, koska hän ei pidä tutkimusta tarpeellisena.