IS vertaili: Auer-elokuva on tuetuin dokumentti 2010-luvulla - Kotimaa - Ilta-Sanomat

IS vertaili: Auer-elokuva on tuetuin dokumentti 2010-luvulla

Ulvilan murhamysteeri -elokuvan on ohjannut Pekka Lehto.

Julkaistu: 5.1.2015 5:04

Ulvilan murhamysteeri on eniten Elokuvasäätiön tuotantotukea 2010-luvulla saanut dokumentti.

Syksyllä ensi-iltansa saanut Ulvilan murhamysteeri nousi ykköseksi IS:n vertailussa, jossa listattiin 2010-luvulla eniten Suomen elokuvasäätiön harkinnanvaraista tuotantotukea saaneet dokumenttielokuvat.

Pekka Lehdon ohjaama elokuva kertoo Ulvilan murhasta syytetyn Anneli Auerin oikeusjutusta. Sen saama 235 000 euroa koostuu vuosina 2011–2012 myönnetyistä 50 000 euron kehittämistuista ja vuonna 2013 myönnetystä 185 000 euron tuotannon ennakkotuesta.

Vain kahden muun dokumentin tuotantoa on tuettu 200 000 eurolla, mutta ne eivät ole vielä valmistuneet. Mika Taanilan Laitos seuraa Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakentamista. Joonas Berghällin Äidin toive -dokumentissa on tarkoitus ketjuttaa yhteen viidentoista naisen tarinat eri puolilta maailmaa.

Lähes 200 000 euron rajapyykkiin yltää Petri Luukkaisen Tavarataivas, jossa dokumentaristi luopui kaikista tavaroistaan ja otti niitä takaisin yhden päivässä vuoden ajan.

Elokuvasäätiö ei tue vain kassamagneetteja, vaan se pyrkii edistämään myös taiteellista moniarvoisuutta ja aiheiden kirjoa. Niinpä katsojaluvut ja tukisummat eivät aina seuraa toisiaan.

Vuoden 2014 puhutuimmista dokumenteista Tuukka Temosen Presidentintekijät keräsi teattereissa 10 586 katsojaa, kun Ulvilan murhamysteeri joutui tyytymään 2 426:een.

Sauli Niinistö ja Jenni Haukio jännittävät ääntenlaskun etenemistä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella elokuvassa Presidentintekijät.

Viime vuosien menestynein dokumentti on JP Siilin Selänne. Yli 130 000 katsojaa saanut henkilökuva Teemu Selänteestä tehtiin kokonaan ilman Elokuvasäätiön ennakkotukea.

Katsojalukujen vertailu ei dokumenttien kohdalla ole kuitenkaan aivan reilu mittari, sillä niiden pääyleisö löytyy yhä televisiosta.

–Ilahduttavasti dokumenttien katsominen teattereissa on kuitenkin ollut lisääntymään päin, sanoo Elokuvasäätiön tiedotuskoordinaattori Reetta Hautamäki.

IS:n kokoamaan taulukkoon on otettu mukaan vain elokuvan varsinaiseen tuotantoon myönnetyt tuet. Mukaan ei ole otettu levitys-, vienti- tai käsikirjoitustukia.Käsikirjoitustuet myönnetään aina henkilölle, ja niiden nimikin muuttuu nyt vuodenvaihteessa apurahaksi. Levitystukia puolestaan saavat nykyään pääosin levitys- eivätkä tuotantoyhtiöt.Samoin listalta pois on jätetty jälkituet, jotka eivät ole harkinnanvaraisia, vaan niitä ovat saaneet automaattisesti yli 45 000 katsojaa keränneet elokuvat.

Dokumenttielokuvista vain neljä on päässyt tähän lukemaan 2010-luvulla. Selänne on saanut jälkitukea 200000 euroa. Muut ovat Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen Miesten vuoro (171900 euroa), Ville Suhosen ja Kim Saarniluodon Metsän tarina (130062 euroa) sekä Joonas Neuvosen Reindeerspotting (33317 euroa).

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?