Kokoomuskonkarit: Nato-jäsenyys ei edellytä kansanäänestystä - ”Kansaa johdetaan edestä”

Julkaistu:

Kokeneet kokoomuspoliitikot harkitsisivat Nato-jäsenyyden hakemista, vaikka asiassa ei järjestettäisi kansanäänestystä.
Eduskunnan Kansalaisinfossa kokoomuksen järjestämässä keskustelutilaisuudessa puhunut ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen sanoi pitävänsä hallitusohjelmaan kirjattua sitoumusta olla hakematta Nato-jäsenyyttä pahana virheenä, joka on syytä korjata seuraavaan hallitusohjelmaan.

Suomessa Nato-jäsenyyden hakemisen ehtona on yleisesti pidetty sitä, että enemmistö kansasta puolustaa liittoutumista. Muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on todennut, että hakemisesta tulee järjestää neuvoa-antava kansanäänestys.

Tilanne ei Natoon haikailevia miellytä. Ukrainan kriisin myötä jäsenyyden kannatus suomalaisten keskuudessa on mielipidemittausten mukaan noussut, mutta liittoutumista puoltaa edelleen alle kolmannes suomalaisista.

Salolainen väläytti tilaisuudessa, että Natoon liittymisestä ei välttämättä tarvitse äänestää kansan keskuudessa. Salolaisen mielestä Natoon liittyminen edellyttää kuitenkin Suomen kansan enemmistön tukea. Samalla linjalla ovat tilaisuuteen osallistuneet kokoomuskonkarit Ilkka Kanerva, Ben Zyskowicz ja Kimmo Sasi.

– Minun näkeykseni on, että kansaa johdetaan tällaisessa asiassa edestä, hän totesi.

Salolainen maalaili tilanteen, jossa tasavallan presidentti, pääministeri ja suurimpien puolueiden puheenjohtajat menisivät televisioon toteamaan, että Suomi katsoo oikeudekseen olla mukana läntisessä puolustusyhteisössä ja parantaa turvallisuuttaan.

– Jos tällainen päätös tehdään, niin seuraavalla viikolla Nato-jäsenyyden kannatus on minun arvioni mukaan yli 50 prosenttia, Salolainen totesi.

Kanerva: Ulkopolitiikkaa ei johdeta kansanäänestyksillä

Salolainen sai tukea myös entiseltä ulkoministeriltä ja heinäkuussa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) yleiskokouksen presidentiksi valitulta Ilkka Kanervalta.

– Saattaa olla, että olen jopa vähemmistössä omassa puolueessani kun sanon, että en ole valmis allekirjoittamaan sellaista sitoumusta, että Suomen pitäisi kaikissa olosuhteissa liittyäkseen Natoon järjestää Suomessa kansanäänestys.

Kanerva muistutti, että Naton jäsenmaista ainoastaan kaksi on ratkaissut jäsenyyden kansanäänestyksellä. Hänen mukaansa kansanäänestys voisi jäykistää päätöksentekoa kohtalokkaalla tavalla.

– En pidä sitä välttämättömänä demokraattisessa maassa, jossa sitä varten on perustuslain mukaisesti määrätty päätöksentekojärjestelmä, jossa ei sanota, että ulkopolitiikkaa johdetaan kansanäänestyksillä, Kanerva totesi.

– Tämän vastuun haluan pitää presidentillä ja hallituksella ja haluan, että Suomen eduskunta korkeimman valtiollisen vallan haltijana loppukädessä on se elin, joka ratkaisee Suomen kohtalonkysymykset näissä asioissa, hän lisäsi.

Myös pitkäaikainen kansanedustaja Kimmo Sasi totesi, ettei pidä kansanäänestystä Nato-jäsenyyden hakemiselle välttämättömänä.

– Jos vuonna 1948 olisi Suomen YYA-sopimuksesta suoritettu kansanäänestys, niin Paasikiven esitys olisi varmasti hylätty murskaenemmistöllä. Kun meillä on haastava ulkopoliittinen tilanne, on kansakunnan johdon pidettävä langat käsissään ja johdettava maata.

Päivitys 18.12 kello 13.20: Muokattu artikkelin otsikkoa. Lisätty korjaus, että kokoomuspoliitikot edellyttävät, että, Natoon liittymiselle täytyy olla Suomen kansan enemmistön tuki.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt