Suomalaisprofessori esittelee neljä tapaa suojautua Venäjältä: ”Pakoon ei voi juosta” - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Suomalaisprofessori esittelee neljä tapaa suojautua Venäjältä: ”Pakoon ei voi juosta”

Professori Tuomas Forsberg vertaa artikkelissaan Venäjää karhuun ja listaa neljä selviytymisstrategiaa, kuinka Suomi pärjää karhun kainalossa.

27.11.2014 12:48

Kuinka suojautua karhulta? Kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta kirjoittaa tuoreessa Venäjä-raportissa, että karhulta voi joko suojautua, sen voi kesyttää, siltä voi piiloutua - tai sitten karhun kanssa voi kaveerata.

- Tavallisin tapa olisi kai juosta karhua pakoon, mutta valtion ollessa kyseessä siihen ei oikein ole mahdollisuutta.

Kun karhustrategiat käännetään turvallisuuspolitiikan kielelle, Suomella on neljä keinoa pärjätä Venäjän naapurina.

Nämä keinot ovat:

1)    Voimatasapaino joko omien sotavoimien varustelun tai liittoutumisen kautta (karhulta suojautuminen)

2)    Sotilasliitto Venäjän kanssa (kaveeraaminen)

3)    Sitoutuminen kansainvälisiin normeihin ja diplomatiaan mukautuminen (kesyttäminen)

4)    Puolueettomuus (piiloutuminen)

Forsbergin mukaan Suomi on itsenäisen historiansa aikana selvinnyt yhdistelemällä kaikkia neljää strategiaa.

Nyt tilanne on se, että kaksi keinoista on pettämässä ja yksi on kokonaan mahdoton.

Piiloutuminen: provokaation välttely ei riitä

Professori kirjoittaa, että Suomen turvallisuuspolitiikkaa muotoiltaessa on ymmärrettävä, miltä pohjalta Venäjä, presidentti Vladimir Putin ja maan valtaapitävä eliitti tekevät päätöksensä.

- Putin välttelee riskejä ja kunnioittaa valtaa. Hän arvostaa myös uskollisuutta ja rankaisee heitä, jotka ovat pettäneet hänen luottamuksensa.

Suomi on tähän saakka noudattanut piilossa pysymisen strategiaa.

Maamme on korostanut puolueettomuuttaan pysyttelemällä sotilasliittojen ulkopuolella ja puhunut herkistä aiheista – kuten Karjalan palauttamisesta – vain kuiskaten.

- Strategiassa on riskinsä, sillä naapurimaana emme voi piiloutua kauhean hyvin. Vaikka Suomi on yrittänyt välttää Venäjän provosointia, viime vuosien kehitys todistaa, ettei sekään riitä.

Forsberg muistuttaa, että jos Venäjä haluaa hyökätä, se löytää kyllä syyn.

- Niin kävi ennen talvisotaa: yhden saksalaisen sukellusveneen vierailu Suomen aluevesillä riitti Neuvostoliitolle syyksi olla välittämättä Suomen puolueettomuudesta.

Kaveerata ei voi - diplomatiakin horjuu

Karhulta piiloutumisessa on siis hankaluutensa. Karhun kanssa kaveeraaminen – eli sotilasliitto Venäjän kanssa - ei ole edes todellinen vaihtoehto.

Kansainvälisiin normeihin ja diplomatiaan sitoutuminen ei sekään ole tehokas keino, ottaen huomioon Venäjän käytöksen muun muassa Ukrainan ja Georgian tapauksissa.

- Se olisi periaatteessa strategioista paras, mutta 20 vuoden yrittämisen jälkeen olemme kokeneet vain takaiskuja. Siihen strategiaan ei voi yksinään luottaa.

Suojautuminen: Nato-pelote

Jäljelle jäävä strategia on karhulta suojautuminen, eli voimatasapaino karhun kanssa.

Miksi se on tarpeellista? Forsberg siteeraa sosiologi Randall Collinsia kirjoittaessaan väkivallan anatomiasta:

- Väkivalta ei ole sitä, että yhtä vahvat osapuolet taistelevat keskenään. Päinvastoin: suurin osa väkivallasta alkaa vahvemman aloitteesta ja heikompaa kohtaan.

Forsbergin mukaan Suomen selviytymisen kannalta on oleellista se, että väkivallan kynnys nostetaan riittävän korkeaksi.

- Uhkaavaa osapuolta kiinnostaa aluksi se, onko vastustajasta mihinkään. Jos vastustaja osoittautuu tasaväkiseksi tai vahvemmaksi, väkivallan aloittamista vältellään.

Kyse on siis pelotevaikutuksesta. Suomella on pelotteen luomiseen kaksi vaihtoehtoa: joko luotamme omaan puolustukseemme tai liitymme sotilasliittoon.

Sotilasliitto tarkoittaa Natoa, sillä professorin mukaan se on ainoa varteenotettava puolustusliitto Venäjää vastaan.

Väite saa tukea historiasta: Venäjä - tai Neuvostoliitto -  ei ole koskaan aloittanut sotilaallista konfliktia Nato-maiden kanssa.

- Miinuspuoli on sotilasliitossa on se, että Suomen Nato-jäsenyys ärsyttäisi Venäjää ja se tulkittaisiin petturuutena.

Forsbergin osuudesta Venäjä-raportissa kirjoitti ensimmäisenä Uusi Suomi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?