Juuri nyt 75 vuotta sitten: Neuvostoliitto ampui Mainilan laukaukset

Julkaistu:

Tänään tulee kuluneeksi 75 vuotta Neuvostoliiton lavastuksesta, joka johti talvisotaan.
Iltapäivällä 26. marraskuuta 1939 satoi lunta sen verran, että se haittasi tähystystä Suomen ja Neuvostoliiton rajalla Kannaksella, lähellä Leningradia. Kello 14.45 (Suomen aikaa) suomalaiset rajamiehet kuulivat sarjan räjähdyksiä rajan takaa.

Rajavartiosotamies Martti Mäkelä kertoi kuulustelussa kuulleensa räjähdyksiä "suunnasta 24–25". Hän laski neljä laukausta.

- Lähdin jatkamaan partiomatkaa enkä enää laskenut seuraavia laukauksia.

Toisessa paikassa tähystämässä ollut Onni Savolainen näki räjähdyspaikan rajan takana. Noin kymmenen minuuttia viimeisen räjähdyksen jälkeen hän näki, että puolentusinaa miestä tuli paikalle.

- Nämä tarkastelivat räjähdyskuoppaa noin kolmen minuutin ajan. Miehet eivät kaivaneet eivätkä ottaneet mitään mukaan, Savolainen sanoi kuulustelussa.



Neuvostoliitto lähetti samana päivänä Suomen lähetystöön Moskovaan nootin, jonka mukaan Suomen puolelta oli ammuttu seitsemän tykinlaukausta kello 15.45 (Moskovan aikaa). Neljä puna-armeijan sotilasta oli kuollut ja yhdeksän haavoittunut. Neuvostoliitto vaati Suomea vetämään joukkonsa rajalta.



Suomesta vastattiin, että havaintojen mukaan ammunta oli tapahtunut rajan itäpuolella ja Suomen tykistö oli jo niin kaukana, että ei olisi pystynyt ampumaan Mainilaan.

Tiedettiin kyllä mitä oli tulossa. Neuvostoliiton vaatimat neuvottelut rajamuutoksista olivat kariutuneet. Nyt suurvalta aikoi iskeä Suomeen koko voimallaan. Talvisota alkoi 30. marraskuuta.



Venäjä myönsi enemmän tai vähemmän virallisesti Neuvostoliiton syylliseksi talvisotaan Boris Jeltsinin presidenttikaudella. Mutta mitä Mainilassa tapahtui?

- Venäläiset väittivät suomalaisten ampuneen ja käyttivät sitä hyväkseen, sanoo sotahistorian emeritusprofessori Ohto Manninen.

Mannisen mukaan kyseessä olivat kranaatinheittimen laukaukset.

- 80-luvulla potkut saanut Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun kenraali kertoi olleensa ammuttamassa koeasetta Mainilassa.



Andrei Ždanov, Leningradin puoluejohtaja, tuleva valvontakomission päällikkö, laati "listan", joka liittyi Kuusisen armeijan perustamiseen. "Suomalaisen vallankumousarmeijan" oli tarkoitus toimia neuvostovalloituksen esiliinana.

Mannisen mukaan asiapaperissa on kohta, jonka voi tulkita niin, että Mainilaan oli tarkoitus viedä vankeja, jotka olisi ammuttu siellä. Suunnitelman mukaan heidät olisi viety sinne NKVD-pataljoonan mukana.

Kuoliko siis Mainilassa todella ihmisiä?

- En jaksa uskoa, että kukaan olisi kuollut.

Lähteet: Pesonen & Immonen (toim.): Talvisota. Talvisodan historia 1.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt