46-vuotiaalla helsinkiläisellä Marko Mäkelällä on korkeampi älykkyysosamäärä, kuin 99,98 prosentilla samanikäisistä suomalaisista.
Hän teki älykkyystestin vuonna 2004 ja voitti Mensan ja City-lehden järjestämän Valtakunnan Valopää -kilpailun. Hän sai testissä 185 pistettä, kun suurin mahdollinen pistemäärä oli 186. Päätimme kysyä Markolta, mitä hänelle kuuluu nyt.
- Uskoin kyllä ylittäväni Mensan vaatiman rajan, mutta tulos oli silti yllätys. Lähdin testiin mukaan, koska palkintona oli Alfa Romeo puoleksi vuodeksi käyttöön, Mäkelä nauraa.
Yleistä älykkyyttä mittaava kuviopäättelytesti koostui useammasta osiosta, joihin kuhunkin oli annettu tietty määrä aikaa. Mitä pidemmälle testi eteni, sitä hankalammaksi tehtävät kävivät ja osioihin käytettävä aika väheni.
- Älykkyystestin tulos tee minusta mitään yleisneroa, vaan oman kokemukseni perusteella se mittaa enemmänkin sen hetkistä motivaatiota, nopeutta, keskittymiskykyä ja vireystasoa, hän kuvailee.
Huhupuheiden mukaan täydet pisteet eli 186 pistettä on saanut vain kaksi suomalaista ikinä. Toisin kuin monet muut, Mäkelä ei liittynyt Mensan jäseneksi.
- Olen niin erakkoluonne, että järjestötoiminta ei ole minua varten, hän naurahtaa.
Reilut seitsemän vuotta sitten Mensan käyttämä älykkyystesti ja pistelasku uudistettiin. Nykyinen testi ei anna enää tarkkaa älykkyysosamäärätulosta niille, jotka pääsevät parhaimpaan prosentin luokkaan. Heille testi tuo tuloksen "vähintään 135".
Koulunkäynti oli helppoa
Kultaseppänä työskentelevä Marko Mäkelä huomasi jo alakouluikäisenä olevansa taitava päättelyä, logiikkaa ja matemaattisia taitoja vaativissa tehtävissä.
- Minulle koulunkäynti oli helppoa silloin kun motivaatio oli kohdallaan. Pystyin hoitamaan koulun vasemmalla kädellä, hän kertoo.
Nykyisessä työssä matemaattisista taidoista on apua nimenomaan ongelmanratkaisussa ja kolmiulotteista hahmotuskykyä vaativissa tehtävissä. Taidoille riittää käyttöä arkisissa tilanteissa.
- Mikäli joku kodinkone menee rikki, en etsi ensimmäisenä käyttöohjetta, vaan yritän ratkaista ongelman itse. Se on minulle mielekästä puuhaa.
Tosin korkealla älykkyysosamäärällä on myös kääntöpuolensa.
Mäkelä on älykkyystestin jälkeen saanut kuulla kriittiseen sävyyn heitettyjä kommentteja puuttuvasta tunneälystä ja kritiikkiä älykkyystestin yksipuolisuudesta. Pedantiksi ja pikkutarkaksi tunnustautuva Mäkelä myöntääkin, että älykkyystesti ei kerro ihmisestä kaikkea.
- Vaikka matemaattiset asiat ovat minulle helppoja, olen hidas lukemaan. Se johtuu varmaan siitä, että yritän olla niin analyyttinen, Mäkelä sanoo.