Ukrainan kriisi muokkaa Naton kumppanuussuhteita

Julkaistu:

Onko Suomella ja Ruotsilla rooli Baltian puolustamisessa?
Kansainvälinen sotalaivasto kiinnittyy ensi viikonvaihteessa Aurajoen rantaan Turussa. Merivoimien isännöimä Northern Coasts 2014 -harjoitus on hyvä esimerkki Suomen ja Ruotsin aktiivisista Nato-suhteista. Naton odotetaan ensi viikon huippukokouksessa vastaavan Suomen ja Ruotsin toiveisiin tiiviimmästä kumppanuusyhteistyöstä tärkeille kumppaneille.

Walesin huippukokouksen alla asetelmaa on myllännyt Ukrainan kriisi. Suomi ja Ruotsi eivät ole enää vain kriisinhallintakumppaneita, vaan Natossa mietitään, mikä on maiden rooli sotilasliiton vastatessa Venäjän uhkaan.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Nato haluaa tietää, kuinka pitkälle Suomi ja Ruotsi ovat valmiita menemään esimerkiksi Baltian turvallisuuden takaamisessa. Mitä Suomi tekisi, jos Itä-Viron venäjänkielisillä alueilla puhkeaisi Venäjän epäsuorasti tukemia levottomuuksia eli niin sanottu Narva-skenaario toteutuisi?

– Tästä ei ole Suomessa paljoa keskusteltu, Aaltola sanoo.



Nato on myös toistaiseksi pitänyt kiinni yhteisymmärryksestään Venäjän kanssa olla sijoittamatta pysyviä joukkoja Baltian maihin. Näin ollen puolustuskykyä täytyy rakentaa muiden valtioiden ja Naton nopean toiminnan joukkojen varaan.

– Katse kohdistuu tässä kokonaisuudessa vääjäämättä Suomeen ja Ruotsiin, Aaltola sanoo.

"Nato-jäsenyys tukkisi aukon"


Virolaiskommenteissa ei ole juuri salailtu ratkaisun löytyvän Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä.

– Nato saisi strategista vahvuutta, jos Nato-karttaan mahtuisivat myös kaikkein pohjoisimmat valtiot. Suomen ja Ruotsin jäsenyys muuttaisi sotilasliiton puolustuspolitiikan, sanoi Anders Vosman Viron puolustusministeriöstä STT:lle elokuun alkupuolella.



Tanskan entinen ulkoministeri Uffe Ellemann-Jensen on luonnehtinut Suomen ja Ruotsin olevan "turvallisuusaukko" yhteisessä puolustuksessa.

Ruotsin ulkopoliittisen instituutin tutkija Erik Brattberg uskoo, että toiveet kahden pohjoismaan Nato-jäsenyyden suhteen ovat Ukrainan kriisin myötä lisääntyneet. Suunnittelutyö helpottuisi, jos Itämeri olisi Naton sisämeri.

– Voidaan nähdä, että Natolla olisi tarvetta käyttää Suomen ja Ruotsin maa- ja ilmatilaa Baltian puolustamisessa. Esimerkiksi Gotlanti on tässä hyvin strateginen, Brattberg perustelee puhelimitse Washingtonista.
 

Kumppanuus riittää toistaiseksi


Toisten arvioiden mukaan nykyinen tiivis kumppanuus riittää myös uudessa tilanteessa. Suomi ja Ruotsi kun ovat sotilaallisesti Nato-yhteensopivia maita, jotka ovat kaiken lisäksi aikeissa vahvistaa omaa puolustustaan.

– Suomen ja Ruotsin nykyinen asema tarjoaa mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä ja lisätä turvallisuutta antamatta maille turvatakeita, arvioi puolalaisen PISM-instituutin tutkija Wojciech Lorenz STT:lle sähköpostitse. Hän ei kuitenkaan usko Naton sisällyttävän Suomea ja Ruotsia varsinaisiin puolustussuunnitelmiinsa, koska edes jäsenmaista ei välttämättä tiedä, miten ne kriisin hetkellä käyttäytyvät.



Lorenz epäilee, että juuri tällä hetkellä Suomen jäsenanomus ja liki 1 400 kilometriä uutta rajaa Venäjän kanssa ei ilahduttaisi ainakaan kaikkia Naton jäsenmaita.

– Aiemmat (Naton) laajentumiset olivat mahdollisia, koska suuri osa jäsenmaista piti konfliktia Venäjän kanssa hyvin epätodennäköisenä. On ilmiselvää, että nykytilanteessa jotkut jäsenmaat pitäisivät Suomen jäsenanomusta tarpeettomana provokaationa, Lorenz muistuttaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt