Ministerien arvio: Suomi joutuisi pärjäämään sodassa yksin

Julkaistu:

Puolustusministeri Carl Haglund ja ulkoministeri Erkki Tuomioja arvioivat talvisotaa ja Suomen turvallisuuskysymyksiä Helsingin yliopistolla järjestetyssä yleisöseminaarissa.
Historiantutkijat käsittelivät torstaina Helsingin yliopistolla yleisöseminaarissa talvisotaa edeltäneitä vaiheita. Ensi lauantaina tulee täyteen 75 vuotta siitä, kun Saksa ja Neuvostoliitto allekirjoittivat Molotov-Ribbentrop-sopimuksen, jonka salainen lisäpöytäkirja saneli Suomelle synkän kohtalon.

Puolustusministeri Carl Haglund (r) lausui Talvisodan kynnyksellä -seminaarissa tervehdyksen, ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) piti esitelmän Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ennen talvisodan syttymistä.

Talvisodassa Suomi seisoi omin voimin 105 päivää. Ulkomailta riitti sympatiaa ja moraalista tukea, mutta sotilaallista apua ei muilta valtioilta tullut.

Ilta-Sanomat kysyi Haglundilta ja Tuomiojalta, jäisikö Suomi myös nyt ilman muiden valtioiden sotilaallista apua, jos se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

Haglundin mukaan Suomen olisi ”lähtökohtaisesti” pärjättävä yksin, jos se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

- Puolustuksemme lähtökohtana on se, että puolustamme itse itseämme. Puolustusratkaisumme perustuu siihen, että olemme yksin. On todennäköistä, että saisimme erityyppistä tukea, ei niinkään sotilaallista, mutta logistiikkaan, ruokahuoltoon ja ehkä huoltovarmuuteen liittyvää tukea. Kyseessä on meidän ja Nato-maiden suuri ero. Norja ja Tanska laskevat sen varaan, etteivät he ole yksin.

Myös Tuomiojan mukaan Suomi joutuisi pärjäämään ilman sotilaallista tukea, jos maahan hyökättäisiin.

- Ei tänne varmasti kukaan lähtisi sotaa edistämään, mutta ei Natokaan välttämättä toisi sitä.

Julkisuudessa on välillä esitetty arvioita, joiden mukaan Suomella olisi Lissabonin sopimuksen myötä jonkinlaiset turvatakuut EU:lta. Tuomiojan mukaan Lissabonin sopimus ei kuitenkaan toisi Suomelle sotilaallista apua.

- Lissabonin sopimus toisi tietyn velvollisuuden jokaiselle maalle päättää itse tuesta. Se voisi olla vähintäänkin samantyyppistä kuin tuki, jota Ruotsi antoi Suomelle vuonna 1939.

Haglundin mielestä Suomella on vahva ja kestävä maanpuolustus, ainakin toistaiseksi.

- Pidemmän päälle tämän tasoista maanpuolustusta ei voida kuitenkaan näillä rahoilla ylläpitää, koska meillä on paljon kalustoa, joka vanhenee lähivuosina. Siitä syystä tarvitsemme lähivuosina lisärahoitusta, Haglund sanoi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt