Kotimaa

Siunattiinko naispari Pridessa vai ei? Nämä kaksi asiaa toimituksessa ratkaisivat asian

Julkaistu:

Pridessa pastorin naisparille tekemän toimituksen merkityksestä on käyty tällä viikolla kovaa vääntöä kirkon sisällä. IS selvitti, kummasta oli kyse: siunaamisesta vai rukoushetkestä.
Lauantaina uutisoitiin naisparin siunauksesta Helsingin Pride-viikolla. Konttikirkossa Sinebrychoffin puistossa tapahtuneessa toimituksessa noudatettiin melko pitkälle avioliittoon siunaamisen kaavaa. Parisuhteen siunasi pastori Toni Fagerholm, joka lauantaina kertoi Helsingin Sanomille useaan otteeseen, että kyse oli nimenomaan siunaamisesta.

Kirkolliskokouksen ohjeen mukaan nais- ja miespareille ei saa toimittaa parisuhteen siunaamista. Sen sijaan parien puolesta ja heidän kanssaan voidaan rukoilla. Kirkko kiisti välittömästi, että pastori olisi siunannut lesboparin.

Helsingin Sanomat kirjoittaa analyysissaan torstaina, että pastori Fagerholm olisi kirkon nihkeän suhtautumisen seurauksena kieltänyt kantansa siitä, että kyseessä olisi ollut siunaaminen. Fagerholm korjaa Ilta-Sanomille, että lehti on käsittänyt väärin hänen haluttomuutensa kommentoida asiaa lauantain jälkeen.

- En ole kommentoinut tätä enää julkisesti siksi, että siinä mitä minä tein ei ollut kyse minusta vaan sateenkaarikansan oikeuksista. Asian henkilöityminen minuun ei ole kenenkään etu. Helsingin Sanomat oli kääntänyt asian niin, että kommentoimattomuuteni olisi jonkinlaista pelkuruutta. Sitä se ei ole, Fagerholm sanoo.

Pastorin mielestä kyseessä oli siunaaminen


Helsingin hiippakuntadekaani Reijo Liimatainen vahvistaa, että pastori ei ole muuttanut käsitystään siitä, että kyseessä oli siunaaminen.

- Fagerholm oli rakentanut rukoushetken kokonaisuuden hyvin pitkälti kirkollisen avioliiton siunaamisen kaavan varaan ja jättänyt siitä vain ne fraasit pois, jotka lopulta todella tekevät siitä siunaamisen. Hän halusi edistää seksuaalivähemmistöjen oikeuksia omalta osaltaan ottamalla tämän kaavan perustaksi. Fagerholm käyttää siunata-sanaa, koska se on hänestä lähempänä totuutta, Liimatainen selittää.

Dekaani listaa olennaisimmiksi osiksi siunaamisen kaavassa sormusrukoukset ja ”tahdotko ottaa puolisoksi” -kysymykset. Nämä pastori oli jättänyt lauantaina toimitetusta tilaisuudesta pois. Tällä perusteella kyseessä oli siis rukoushetki.

Myös tuomiokapituli päätyi tähän lopputulokseen. Pastorin yhdessä naisparin kanssa suunnittelema tilaisuus oli kaiken lisäksi hyväksytetty kapitulilla ennen lauantaita.

- Siunaaminen tässä tapauksessa voi tarkoittaa ainoastaan sellaista kirkollista toimitusta, jolla on kirkolliskokouksen hyväksyntä, Liimatainen kiteyttää.

Teologian professori: "Kirkon tekemä kompromissi"


Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Paavo Kettunen ei ihmettele, että tapahtuneesta on syntynyt erilaisia tulkintoja.

- Tästä on ymmärrettävästi tullut kiistakapula. Kirkolliskokous ei ole halunnut tehdä rekisteröidyn parisuhteen siunaamisesta virallista, kirkollista toimitusta. Kirkko on kuitenkin halunnut viestittää, että homo- ja lesbopareja ei tyrmätä. Tällainen kompromissiratkaisu on riskinä erilaisille tulkinnoille.

Suurimmat väärinkäsitykset lienee aiheuttanut se, että sanaa siunaaminen käytetään evankelis-luterilaisessa kirkossa kahdessa merkityksessä.

- Siunaamisella tarkoitetaan Herran siunausta ja Herran hyvien lahjojen toivottamista, ja toki tällaista siunaamista tapahtuu myös nais- ja miespareille toimitetuissa rukoushetkissä. Siunaamisen sanoma on, että toivon sinulle hyvää ja rakkaudentäyteistä elämää, ja pidän oikeana sitä tietä, jota kuljet, sanoo Yhteys-liikkeen johtokunnan jäsen, rovasti Liisa Tuovinen.

Aiemmin naisparin siunannut: Rukous ja siunaus sama asia


Ennen kirkolliskokouksen tekemää päätöstä siitä, että seksuaalivähemmistöä edustavia pareja ei saa siunata, Tuovinen toimitti naisparin siunaamisen vuonna 2008. Tästä syntyi kohu, joka johti rovastin teosta tuomiokapituliin tehtyyn valitukseen. Tuovinen perusteli tuolloin ratkaisuaan sillä, että nais- ja miesparien siunaamista ei ollut kielletty.

Jo eläkkeelle siirtynyt rovasti kyseenalaistaa sen, mitä rukoushetki voi tarkoittaa eri mieltä oleville papeille.

- Mistä siinä tietää, minkä puolesta siinä rukoillaan? Senkö puolesta, että toivottavasti ymmärrätte erota pian koska näin ei saa elää, vai sen puolesta, että toivottavasti elätte hyvän elämän yhdessä, opitte rakastamaan toisianne ja antamaan erehdykset toisillenne anteeksi? En ole tavannut ketään, joka ymmärtäisi, mitä rukoushetkessä tarkalleen saa tapahtua, Tuovinen jyrähtää.

Siunauksen ja rukoilemisen erojen pohdinta on Tuovisen mielestä saivartelua.

- Kun Herran siunaus luetaan kirkossa, niin ei silloin sanota, että toivomme, että kaikki petoksella rahaa toisilta ottaneet, toisia epäystävällisesti puhutelleet ja ylimieliset ihmiset poistuvat kirkosta ennen kuin luetaan siunaus, vaan se luetaan kaikille. Pappi saa lukea siunauksen kenelle tahansa. Mikä se ero on siunauksen ja rukouksen välillä, sitä ei kukaan ymmärrä.

Fagerholmia myös ihaillaan kirkossa


Pappisliiton kyselyn mukaan neljä viidestä helsinkiläispapista siunaisi homo- ja lesbopareja. Tuovinen pitää Fagerholmin tekoa edistyksellisenä.

- Kun kerran halutaan muutosta, sen muutoksen suuntaisesti on toimittava. Näin olen toiminut itsekin.

Samaa mieltä on dekaani Liimatainen.

- Pidemmällä tähtäimellä siitä on hyötyä, koska nyt tämä asia tuli yhteiseen pohdintaan. Julkisuus tässä asiassa kääntyy toivon mukaan yhteiseksi eduksi.

Liimatainen uskoo, että rukoushetken ohjeistuksen tarkempi muotoilu tullee ajankohtaiseksi ja käsittelyyn lomakauden jälkeen tuomiokapitulissa.

Näin eroavat siunaaminen ja rukoushetki


1. Avioliiton siunaaminen toimitetaan Suomessa tapauksessa, jossa pari on jo siviilivihitty, mutta liitolle halutaan kirkollinen siunaus. Siunaamiselle on tarkkaan laadittu kaava, ja se on virallinen kirkollinen toimitus.
2. Avioliittoon siunaamisen kaava on yleensä hyvin samankaltainen kuin vihkimisen kaava, mutta siitä puuttuu puolisoiksi julistaminen, sillä siunattavat ovat jo puolisoja.
3. Suomessa rekisteröityjä parisuhteita ei saa siunata. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevien puolesta ja heidän kanssaan voidaan rukoilla.
4. Rukoushetken ohjeistus on hyvin väljä. Sitä ei lasketa viralliseksi kirkolliseksi toimitukseksi. Jokaisen hiippakunnan piispa tekee oman alueensa ohjeen, joten eri puolella Suomea siinä on aste-eroja.
5. Piispa määrittelee rukoushetken ohjeessa lähinnä asiat, joita rukoushetkessä ei saa tehdä. Siunaamisen kaava perustuu kysymyksiin ja vastauksiin: pariskunnan osapuolilta kysytään, tahtovatko he ottaa toisensa puolisoiksi. Tätä eikä sormusrukousta ei saa rukoushetkessä toimittaa.
6. Rukoushetken tarkoitus on toivottaa hyvää elämää ja Jumalan siunausta. Rukoilemisen ja siunaamisen sävyerot ovat hyvin pieniä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt