Tutkijalta suorat sanat Pohjoismaiden turvallisuustilanteesta: "Ruotsi on romahtamassa"

Julkaistu: , Päivitetty:

Presidentin Kultaranta keskustelujen Venäjä-panelissa ammuttiin jääkarhuja ja pelattiin jalkapalloa.
Presidentti Sauli Niinistön Kultaranta keskustelujen ohjelmassa oli maanantaina aamupäivällä paneeli otsikolla Karhu on herännyt, entä Suomi?

Mukana olivat Esko Aho, professori Hiski Haukkala, Suomi-Venäjä -seuran uusi puheenjohtaja Paula Lehtomäki, Sofi Oksanen, tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Suomi-Venäjä -seuran puheenjohtaja Heikki Talvitie.

"Miten karhu on herännyt?"


Panelisteja kommentoitiin yleisöstä ja pyydetyillä puheenvuoroilla.

Paula Lehtomäki kysyi keskustelun teemaan "Karhu on herännyt", miten karhu on herännyt.

- Onko sen pesälle menty ja sitä on ärsytetty vai onko kevät tullut ja sillä on muuten vain nälkä?



Hän jätti vastauksen avoimeksi.

Sofi Oksasen mukaan Venäjä pyrkii "antilänsimaiseen ilmapiiriin", kun taas Heikki Talvitien mukaan se etsii "venäläistä identiteettiä".

Esko Aho arveli suomalaisten katsovan 1990-luvun Venäjää "sinisilmäisesti ja ruusunhohtoiseti".

Talvitienkin mukaan kyseinen Jeltsinin aika oli kaaosta.

Aho muistutti Venäjän olevan nyt riippuvainen kansainvälisestä taloudesta, päinvastoin kuin Neuvostoliitto.

- Ei ole syntymässä uutta Neuvostoliittoa, Aho sanoi.

"Välillä Venäjä on niin heikko että hirvittää"


Hiski Haukkalan mielestä Putin "taitavana judokana" päinvastoin käyttää tätä taloudellista keskinäisriippuvuutta länttä vastaan.
Koska länsikin on riippuvainen Venäjästä, se ei tee mitään Krimin liittämisen peruuttamiseksi, Haukkala huomautti.

- Välillä Venäjä on niin heikko että hirvittää, välillä niin vahva että hirvittää, Heikki Talvitie kärjisti Suomenkin ongelmallisen aseman.

Professori Osmo Apunen muistutti Suomen eläneen poikkeukselliset kaksi vuosikymmentä: Venäjä oli heikko.

- Sitä kohdeltiin (maailmalla) kuin kuin köyhtynyttä, velkaantunutta kulakkia, josta ei tarvinnut välittää.

Apusen mukaan Suomi on perinteelliseti ja yhä suurvallan "puolustuksellista etumaastoa".

Hän puhui ja hiukan varoittelikin "provokaattoreista ja agitaattoreista, ulkopoliittisista lämäreistä ja reipashenkisistä twiiteistä".

- Eurooppalainen suurvalta hakee (jälleen) paikkaansa ja se herättää levottomuutta, Apunen määritteli.

Haukkalan mielestä Venäjä on nyt sekä vahva että heikko.

- Se käyttää vallan rekisteriä, joka on EU:lle vieras.

Haukkala ei enää nykyaikana haluaisi puhua "legitiimeistä turvallisuusintresteistä" tai "valtapiireistä" ja haastoi näkemyksen, onko Nato Venäjälle uhka.

- Haluammeko elää tälläisessä maailmassa, Haukkala kysyi.

Salonius-Pasternak luokitteli etumaasto-puheet "pupuksi", koska enää ei eletä "tykkiaikaa, jolloin Leningrad oli 30 km päässä".
Ainoana uhkana Venäjälle hän piti ydinaseita.

Aho arvosteli mediaa fast thinking -asenteesta.
Hänen mukaansa vastakkain ovat "selkäydinajattelu ja tarve katsoa Venäjää pitemmän historian valossa"  eli slow thinking.

- Järkeä, harkintaa, luovaa älyä, Aho kuulutti eikä uskonut, että suhdetta Venäjään voidaan ratkaista "uutisotsikoiden tasalla".

Aho ja Oksanen sanailivat venäläisten tiedonsaannista


Ensimmäinen pieni sanailu syntyi Ahon ja Sofi Oksasen välille liittyen siihen, saavatko venäläiset tietoa avoimesta internetistä (Aho) vai oppikirjoista ja valtiomediasta (Oksanen).

Talvitien mielestä on merkittävää, miten talvisota määritellään Venäjällä vuonna 2015 ilmestyvässä oppikirjassa, ja pitkällä tähtäyksellä myös ja erityisesti se, miten oppikirja käsittelee Suomen suurruhtinaskunta -aikaa eli Venäjään kuulumista 1809-1917.

Lehtomäki varoitti viemästä EU:ta sanktioiden tielle. Hän halusi EU:n tukevan Ukrainaa.



Haukkalan mukaan sanktioilla on tärkeää symboliarvoa, vaikka Venäjän suhteen niiden vaikutus lienee lähellä nollaa.

Ahon mukaan nyt ammutaan valoraketteja ilmaan.
Hän kertoi esimerkin Huippuvuorilta, jossa jääkarhuille näytetään ensin valomerkkejä, sitten ammutaan varoituslaukaus ja vasta lopuksi kohti.

Talvitien esitti vertauksen, "jos länsi ja Venäjä pelaavat jalkapalloa ja Suomi tulee vaihdosta mukaan, Suomenkin pitää pelata jalkapalloa".

Ahon mielestä Venäjän "kaikkein perustuvanlaatuisin" ongelma on Putinin usko, että "maailmaa hallitaan kaasulla, öljyllä ja teräksellä".

- Se on mennyttä maailmaa, Aho sanoi.

Hän kertoi monen venäläisen pelkäävän, että kun Venäjä hakee vastapainona EU:lle yhteistyötä Kiinasta, voi käydä että kun mennään "sutta pakoon, tulee karhu vastaan".

Professori Pekka Sutelan filosofian mukaan miinakentät ja piikkilangat rajoilla ovat yhä ajankohtaisia, sillä tulevat sodat käydään rynnäkkökivääreillä ja olalta ammuttavilla singoilla.

Sutelan mukaan Naton laajentuminen on keskeinen asia venäläisessä talousajattelussa.

- Nyt näyttää siltä, että laajentuminen on pysähtynyt, mutta Venäjä kokee yhä (aiemman laajentumisen) uhan.

Jaakko Iloniemi käytti vahvan Nato-puheenvuoron. Hänen mielestään Venäjä käytännössä pitää Suomea "Naton liitännäisenä", mutta ei sano sitä ääneen, koska se veisi mahdollisuuden vaikuttaa Suomen politiikkaan.

- Jaamme riskit, mutta meillä ei ole Naton turvallisuustakuita, Iloniemi tiivisti.

Natolle paljon kannatusta käsiäänestyksessä


Käsiäänestyksessä Nato-jäsenyydelle löytyi paljon kannatusta.

Panelisteiltä kysyttiin, aloittaako Nato kolmannen maailmansodan "Narvan vuoksi" Naton 5. artiklan vuoksi.

Haukkala arveli, ettei jäykkä territoriaalinen sota enää vastaa "muuttunutta konfliktin ja sodan kuvaa".

Talvitien mielestä Suomen kokemukset liittoutumisista eivät ole olleet kovin hyviä. Hän viittasi maailmansotiin.

Pertti Salolainen ennakoi seuraaviin eduskuntavaaleihin ulko- ja turvallisuuspoliittista painotusta.

Aleksander Stubb puolusti lämpimästi Nato-jäsenyyden etuja. Hän tunnusti, ettei löydä yhtään haittapuolta, vaikka presidentti  Niinisto oli toivonut keskustelua puolesta ja vastaan -argumenteilla.

Sofi Oksanen komppasi Stubbia.

- Naton jäsenmaihin ei ole hyökätty tähän mennessä.

"Ruotsi on romahtamassa"


Paula Lehtomäki ei halunnut vaihtaa "nykyistä vakaata ja ennakoitavaa toimintaympäristöä Pohjolassa" Nato-jäsenyyden tuomaan jännityksen lisääntymiseen.

- Se ei ole vakaa! Ruotsi on romahtamassa, Salonius-Pasternak väitti vastaan Lehtomäelle.

Haukkalan mukaan Nato ei voi olla yksinomainen vastaus Suomelle.
Hän vaati "hienojakoista analyysiä".

Sofi Oksanen puhui Venäjän uudesta "postmodernista imperialismista", johon liittyy "multimediallisuus" ja "informaatiorintama".

Pääministeri Jyrki Katainen asetti vastakkain Venäjän "petrotalouden ja etupiiriaajattelun" ja lännen "globaalin integraation ja kansalaisvapaudet".

- Onko meillä (Suomella) oikeus puolustaa näitä kansainvälisiä oikeuksia, Katainen haastoi.

Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan Suomella ei ole automaattista Nato-optiota tai "kultaista vip-korttia jonon ohi" eikä mahdollinen Nato-jäsenyys toisaalta merkitsisi itsenäisestä puolustuskyvystä luopumista.

Haglund ei uskonut EU:n yhteiseen puolustuspolitiikkaan.
- Ruotsin kanssa voisi(mme) teoriassa rakentaa kovan ytimen.

Ahon halusi korostaa, ettei Ukraina ole Puola, Baltian maa eikä Suomi.

- Ukrainan perusteella ei voi tehdä kaikkia johtopäätöksiä. Ja ollaan realisteja, Nato on Yhdysvallat.



Niinistö tarkensi Nato-puheitaan


Loppusanoissaan presidentti Sauli Niinistö halusi tarkentaa erästä Nato-puheenvuoroaan, johon keskustelussa oli viitattu.

- Että olisi (Niinistö itse) esitetty nämä maaraja- ja merikysymykset ikään kuin Natoa vastustavan seikkana, se on minulle vieras käsitys. Ne ovat realiteetteja, jotka vaikuttavat ehkä vähän vastaajasta riippuen.

- Toteaisin sen, että minä ymmärrän, että tämä Nato-keskustelu ja Suomen (mahdollinen) liittyminen Natoon lähtee liikkeelle aika laajan kansainvälisen kriisin kuvasta.

- Sen sijaan kiinnittäisin huomiota siihen, mitä Sofi Oksanen sanoi, että tälläiset kohdennetut kriisit voivat saada aivan erilaisen muodon informaatio- ja  mediataistelun kautta ja sen vuoksi tänään puhutaan muun muassa kyber- ja informaatioasiosita. Näissä meidän pitää osata katsoa pitkälle tulevaisuuteen.

Korjattu kello 16.14 Pertti Salolaisen kommentista kirjoitusvirhe: painostus korjattiin painotukseksi.

Ota kantaa

Parantaisiko Natoon liittyminen mielestäsi Suomen turvallisuustilannetta?

Kyllä 30% Ei 70%
Ääniä yhteensä 10

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt