Koffin olutta Virosta ja Geisha-keksejä Sveitsistä - moni "suomalainen" tuote tehdäänkin ulkomailla

Julkaistu:

Moni suomalaiseksi mielletty elintarvike valmistetaan ulkomailla
Moni kuluttaja voi kokea olonsa huijatuksi, kun kotimaisiksi mielletyt elintarvikkeet valmistetaankin ulkomailla. Esimerkiksi Jenkki-purukumia ei tehdä Suomessa vaan Cloettan tehtaalla Hollannissa. Vaasan kaikki paahtoleivät, isoäidin pullapitko sekä Pandan Toffeemix taas tehdään Virossa.

Kotimaisiksi miellettyjä, mutta ulkomailla valmistettuja tuotteita markkinoidaan siis kotimaisen brändin alla. Asiasta kirjoitti ensin
Helsingin Sanomat.

Elintarviketyöläisten liitto kutsuu tätä tuotteiden kotimaiseksi pesemiseksi.

- Kyllä tällainen markkinointi on kuluttajan harhaanjohtamista. Esimerkiksi Vaasan isoäidin pullapitkon kohdalla luodaan mielikuvaa siitä, että se tulee läheltä, vaikka se oikeasti valmistetaan Itämeren toisella puolella, Elintarviketyöläisten liiton (SEL) puheenjohtaja
Veli-Matti Kuntonen kritisoi.

Geishaa Sveitsistä, lasagnea Ranskasta...


Elintarviketyöläisten liitto on koonnut nettisivuilleen listan tuotteista, jotka on mielletty kotimaisiksi mutta jotka valmistetaan ulkomailla. Listalle ovat päässeet esimerkiksi Koffin kolmosolut, josta osa tehdään Virossa, Fazerin Geisha Chocolate Biscuits, jotka valmistetaan Sveitsissä ja Raision Nallen täysjyvämuromysli, joka tehdään Saksassa.
Poutun lasagne puolestaan valmistetaan Ranskassa ja Kantolan kekseistä valtaosa Ruotsissa.



Kuntosen mukaan huolestuttavinta kotimaiseksi pesemisessä on se, että kotimaiset yritykset itse asettavat kyseenalaisiksi omat brändinsä ja niiden uskottavuuden.

- Kyllä tätä asiaa on hyvin vaikea ymmärtää. Kun kuluttaja kerran harhautuu ostamaan kotimaiseksi kuvittelemansa tuotteen ja se paljastuu ulkomailla tehdyksi, hän ei osta sitä toista kertaa, Kuntonen sanoo.

Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja arvelee, että ulkomailla valmistettua tuotetta ei haluta erottaa kotimaiseksi mielletystä brändistä, koska mielikuva suomalaisuudesta tuo tuotteelle lisäarvoa ja sitä kautta elintarvikkeesta voidaan saada parempi hinta.

Kotimaisuus on kuluttajille tärkeä arvo ja laadun tae.

- Jos elintarvikkeita on pakko valmistaa ulkomailla esimerkiksi edullisempien tuotantokustannusten takia, asiasta pitäisi kertoa kuluttajille avoimesti. Paras vaihtoehto olisi tehdä suomalaisen yrityksen ulkomailla tehdyille tuotteille oma tuotesarja, jotta kuluttajat tietäisivät heti, mistä tuote on peräisin, Kuntonen toteaa.

Suomalainen raaka-aine - valmistus ulkomailla


Vaikka tuotteen nimessä olisi maininta kotimaisuudesta tai suomalaisuudesta, se ei silti takaa sitä, että tuote valmistetaan Suomessa. Esimerkiksi Atrian suomalainen pekoni valmistetaan Ruotsissa, mutta pekoniin käytetty liha on kotimaista.



Elintarviketyöläisten liitto kehottaa kuluttajia tutkimaan tarkkaan elintarvikkeiden tuotetiedot ja alkuperämaamerkinnät, jotta voi varmistua tuotteiden kotimaisuudesta ja siitä, että elintarvikkeiden takaa löytyy suomalaista työtä. Kaikkein tuotteiden, kuten esimerkiksi makeisten ja keksien kohdalla alkuperämaata ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa.

Varmin takuu elintarvikkeen kotimaisuudesta on pakkaukseen merkityt Ruokaa omasta maasta -merkki sekä Avainlippu-symboli. Ne kertovat, että tuotteen takaa löytyy kotimaista työtä ja suomalaisia raaka-aineita.

Teollisuus: Valmistus keskitetään


Elintarviketeollisuusliiton (ETL) toimitusjohtaja Heikki Juutinen pitää Elintarviketyöläisten liiton ilmaisua elintarvikkeiden kotimaiseksi pesemisestä liioiteltuna.

- Valtaosa suomalaisten yritysten elintarviketuotannosta tapahtuu edelleen kotimaassa ja tuotanto pyritään pitämään Suomessa niin laajasti kuin mahdollista. Välillä kotimaisia raaka-aineita viedään ulkomaille prosessoitavaksi, koska se on joillekin yrityksille välttämätöntä, hän toteaa.



Juutisen mukaan useassa maassa toimivien yritysten on järkevämpää keskittää tuotantoaan sinne, missä soveltuvat laitteistot ovat jo valmiina kuin että jokaiseen maahan investoitaisiin kaikki tuotantokoneistot.

Siksi esimerkiksi Elovena-murot valmistetaan Saksassa.

- Tässä kilpailutilanteessa tuotantolinjojen käyttökapasiteetti pitää laskea tarkkaan ja toiminnot tulee keskittää taloudellisin perustein. Se on ihan normaalia konsernijohtamista, Juutinen sanoo.

Väitettä harhaanjohtavasta markkinoinnista Juutinen ei allekirjoita.

- Valtaosassa elintarvikkeiden pakkauksista kyllä kerrotaan alkuperämaa, hän toteaa.

Vaikka kuluttajat arvostavat suuresti kotimaisuutta, Juutisen mukaan sitä ei pidä katsoa liian ahdasmielisesti.

- Olemme Euroopan avoimilla elintarvikemarkkinoilla, jossa tavaraa liikkuu paljon edestakaisin. On tärkeää muistaa se, että muissakin maissa elintarvikkeiden laatu ja raaka-aineet ovat hyviä.
tuote valmistusmaa
Atria, Suomalainen pekoni Ruotsi, liha suomalaista
Arla Ingman, Ingmariini-levite Ruotsi
Arla Ingman, raejuusto Ruotsi
Herkkumaan Voileipäkurkkuja Saksa
HK, Amerikan pekoni Puola, liha suomalaista
Ingman, Ville Vallaton -jäätelö Liettua
Jokilaakson Juuston Kermajäätelö Viro
Jyväshyvä, Paussi-keksi Ranska ja pieni osa Tshekissä
Kantalon keksit Kantolan kekseistä noin 90% tehdään Ruotsissa, mutta esim. Safari-keksi Kreikassa.
Koff III, 24 tölkin laatikko osassa Viro ja osassa Suomi
Cloetta, Jenkki-purukumi Hollanti
Myllärin Luomu Myslit Tanska
Panda, Toffeemix Viro
Poutun Lasagne Ranska
Raisio, Elovena-murot Saksa, vilja suomalaista
Taffel Snacks dippijauheet Ruotsi
Taffel Kartanon perunalastut Ruotsi
Unilever, Turun Sinappi Puola
Vaasan, kaikki paahtoleivät Viro
Vaasa, Isoäidin pitko Viro
Fazer Geisha Chocolate Biscuits Sveitsi
Raisio, Nalle täysjyvä muromysli Saksa
Felix, kurpitsasalaatti Viro
Felix, voileipäkurkku Viro
Felix, kartanopikkelsi Viro
Felix Special minikurkku Turkki
 
Lähde: Elintarviketyöläisten liitto

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt