Kotimaa

Järkyttävä aikapommi tikittää Suomenlahdella - "Olemme olleet onnekkaita"

Julkaistu:

Laivaliikenne
Suomenlahdella kasvaa niin pitkittäis- kuin poikittaisliikenne. Viranomainen pelkää, milloin rysähtää.
Vapaaehtoiset puhdistivat maanantaina rantoja öljystä Raahessa. Raahen ikävä öljyturma on kuitenkin vielä pientä viranomaisten uhkakuviin verrattuna.

Suomenlahdella ovat tarjolla kaikki ainekset öljykatastrofiin. Nykyisin Suomenlahdella kulkee öljyä 165 miljoonaa tonnia vuodessa. Öljykuljetukset ovat yli seitsenkertaistuneet Suomenlahdella 1990-luvun puolivälistä.

Liikenne on kasvanut niin pitkittäis- kuin poikittaisliikenteessäkin.

Öljytankkereita kulkee Suomenlahden reittiä Venäjän öljyterminaaleihin. Nykyisin kolmannes suuren Venäjänmaan kaikista öljykuljetuksista tehdään Suomenlahden kautta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Matkustaja-aluksia risteilee Suomen ja Viron väliä.



Pahin uhka on öljytorjunnasta vastaavan viranomaisten mielestä se, että Venäjän satamiin seilaava tankkeri ja Suomenlahden poikki kulkeva risteilijä kolaroivat.

Jos jotain sattuu, öljyntorjunta voi olla haasteellista.

– Olimme juuri Virossa yhteisissä harjoituksissa. Huomattiin se, että kun tuulta on kymmenen metriä sekunnissa, öljy hajaantuu merellä, insinööri Timo Heino Uudenmaan Ely-keskuksesta tilittää.

Mereen valuneen öljyn keruu ei onnistu kovassa aallokossa.

– Kovassa tuulessa voimme puomittaa ja ohjata öljyvuotoa.



Suomenlahti
ei ole Meksikonlahti


Yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskuksesta toppuuttelee, ettei Suomenlahti ole mikään Meksikonlahti.

– Meillä on oltu onnekkaita. Suomessa ja Itämerellä ei ole tapahtunut niin isoja vahinkoja kuin maailmalla.

Jolma lisää, että ison öljykatastrofin mahdollisuus on kuitenkin olemassa.

– Asia on otettu huomioon jo 70-luvun puolivälissä lainsäädäntötyössä.



Paljon parannuksia on Jolman mukaan tehty. Öljyä kuljetettavissa aluksissa on kaksoisrunko. Suomi on hankkinut kalustoa.

Suomella on kunnianhimoinen varaussuunnitelma öljyvahinkojen torjuntaan.

– Tällä hetkellä varaudumme kehittämään valmiuksia siitä, että pystymme Suomenlahdella torjumaan 30 000 tonnin vahingon kolmessa päivässä ja jääoloissa kymmenessä päivässä.

Saaristomerellä vastaava määrä on 20 000 kuutiometriä ja Pohjanmerellä 5 000 kuutiometriä.

– Kun puhutaan 30 000 kuutiometrin öljymäärästä, ei ole kyse suurimman lastin kokonaisuuden menettämisestä, vaan kahden lastitankin rikkoutumisesta, Jolma täsmentää.



Jolman mukaan laskennallisesti tavoite ei ole kaukana.

Itämeren rantavaltiot tekevät yhteistyötä öljyntorjunnassa. Jos merellä sattuu vahinko, Suomi toimii naapureiden kanssa. Valtiot ovat hankkineet kalustoa sillä silmällä.

– Suomeen on hankittu torjunta-aluksia, myös Venäjä ja Ruotsi ovat hankkineet ja Viro jossain määrin, Jolma arvioi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt