Soinin kommentti suomalaisista ihmetyttää – lähdettiin täältäkin pakolaisleirille

Julkaistu:

Perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin Svenska Ylen EU-vaalitentissä laukomat kommentit ovat nostattaneet myrskyn sosiaalisessa mediassa.
Soinin kommentit liittyvät väittelyyn, jota puoluejohtajat torstaina kävivät Eurooppaan suuntaavista siirtolaisvirroista.

Olisikohan ollut oikea tapa ottaa hatkat silloin, kun Suomi oli sodassa? Silloin oli oikein taistella isänmaan puolesta.


- Onko oikein ja moraalista jättää vaikeuksiin ajautunut kotimaansa vai pitäisikö taistella siellä siellä oikeudenmukaisuuden puolesta, Soini kysyi.

- Olisikohan ollut oikea tapa ottaa hatkat silloin, kun Suomi oli sodassa? Silloin oli oikein taistella isänmaan puolesta, hän jatkoi.

Soinin puheet pöyristyttivät muita puoluejohtajia.

- Ei voi mustamaalata pakolaisia, jotka tulevat kauheista oloista välimerelle ja sanoa, että heillä ei ole kanttia jäädä kotiin. Minusta tuo on täysin epäinhimillistä, Timo Soini! Ja katsokin, että mietit tuota, komensi vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö.

Niinistö kritisoi myös sitä, että perussuomalaiset haluavat samaan aikaan torpata siirtolaisvirrat ja leikata kehitysapua.

Suomalaisetkin lähtivät: yli 50 000 oli pakolaisleireillä


Soinin puheet siitä, miten suomalaiset - toisin kuin tämän päivän siirtolaiset - jäivät sota-aikana kotimaahan taistelemaan, ihmetyttävät myös kirjailija ja terveydenhuoltoneuvos Tyyne Martikaista.

83-vuotias Martikainen tietää, mistä puhuu. Hänen kotikylänsä, Itä-Lapissa sijaitseva Kuosku hävitettiin sota-aikana kolmeen kertaan.

- Eiväthän siviilit kykene taistelemaan. Kyllä sotatilanteesta pitää aina päästä pois. Voin sanoa, että siinä on kauhea olla.

Jouduimme asumaan koko kylän väki pakattuna muutamiin taloihin. Ja partisaanit liikkuivat ympärillä, ihmisiä tapettiin.


- Kuoskun kylä poltettiin ensimmäisenä. Muutamia taloja jäi, eikä meitä evakuoitu sieltä pois. Kylässä ei ollut kauppoja eikä koulua. Jouduimme asumaan koko kylän väki pakattuna muutamiin taloihin. Ja partisaanit liikkuivat ympärillä, ihmisiä tapettiin.



Martikaisen mukaan sodan keskellä oltiin todella siinä vaiheessa, kun kylään tuotiin vartioksi suomalaisia ja saksalaisia sotilaita. Taisteluita käytiin hyvin lähellä.

- Minun mielestäni ihmiset pitää siirtää sotatoimialueelta pois ja suojata kansainvälisten sääntöjen mukaan, Martikainen viittaa tämän päivän pakolaisiin.

Lapin sodassa Lapin läänin väestöstä evakuoitiin lopulta 75 prosenttia. Suurin osa siirtyi Pohjanmaalle ja muualle Suomeen, mutta yli 50 000 ihmistä kuljetettiin Ruotsiin pikaisesti perustetuille pakolaisleireille.

Alun perin Suomi pyysi Ruotsia ottamaan vastaan 100 000 suomalaispakolaista.

Ruotsiin lähetettiin sodan jaloista myös yhteensä lähes 80 000 lasta muualta Suomesta.

"Menettämisen tuska yhtäläinen"


Evakkojen asema ei ole aivan yksi yhteen esimerkiksi Syyrian sodan pakolaisten kanssa, sillä evakot sijoittuivat omaan kotimaahansa.

Samassa tilanteessa ovat kuitenkin edelleenkin miljoonat ihmiset, sillä maan sisäisen pakolaisuuden määrä kasvaa jatkuvasti rajat ylittävän pakolaisuuden vähetessä.

Yhtä kaikki, sekä evakkoja että nykypakolaisia yhdistää se seikka, että kaikki ovat joutuneet jättämään kotinsa.

- Menettämisen tuska ja suru on ihan yhtäläinen, toteaa Karjalan Liiton kunniapuheenjohtaja ja entinen kansanedustaja Markku Laukkanen.

 

Voi vaan kuvitella, mikä olisi ollut karjalaisen heimon kohtalo, jos se olisi jätetty sinne omilleen.


Laukkasen mukaan karjalaisten pelastumisessa oleellista oli Suomen päättäjien osoittama poliittinen yksituumaisuus.

- Voi vaan kuvitella, mikä olisi ollut karjalaisen heimon kohtalo, jos se olisi jätetty sinne omilleen, Laukkanen miettii.

423 000 ihmisen siirto ymmärrettiin tehdä huolella ja hallitusti, sillä muuten maan sisälle olisi syntynyt valtava, yhteiskunnallisesti herkkä ryhmä. Silti törmäyksiltä ei vältytty. Karjalaisten puheliaisuutta ja sosiaalisuutta karsastettiin paikoin.

- Evakkotarinat saattavat ehkä olla siloteltujakin. Yksilötasolla on tullut vastaan aika karuja kertomuksia siitä, miten ei vuosikymmeniin haluttu ottaa vastaan karjalaisia. Pikemminkin sanottiin, että olisitte pysyneet siellä.

Laukkasen mukaan nykypakolaisten kohtalo olisi karmea, jos heidät pakotettaisiin jäämään sodan keskelle.

Ei pelkästään sotaa paossa


EU:n alueelle kohdistuvat siirtolaisvirrat rasittavat Välimeren alueella erityisesti Italiaa, Kreikkaa ja Maltaa, jotka ovat joutuneet kovan paineen alle.

Sotaa pakenevien lisäksi siirtolaisten joukossa on myös runsaasti ihmisiä, jotka pyrkivät Eurooppaan päästäkseen pakoon taloudellisesti heikkoja olosuhteita ja elämän näköalattomuutta.

- Siinä saattaa olla pikkuisen perää, että ihmisiä muuttaa vaikeista oloista, vaikka ei olisikaan pakko. Mutta niinhän ne ihmiset tekevät,
Tyyne Martikainen muistuttaa.

Parempien elinolojen perässä muuttamisesta on kokemusta myös suomalaisilla. Yhdysvaltoihin muutti 1800- ja 1900-luvuilla noin 370 000 suomalaissiirtolaista.

Tuoreempi esimerkki ovat 60- ja 70-luvuilla leveämmän leivän perässä Ruotsiin siirtyneet.