Autistisen Nuutin äiti: Älkää viekö poikani avustajaa

Julkaistu:

Leikkaukset
Autistisen Nuutin, 8, äiti pelkää hallituksen linjaamien säästöjen johtavan erityislasten syrjäytymiseen ja laitostumiseen.
Nuutti, 8, on innokas koululainen. Hän ei puhu, mutta viestii kirjoittamalla ja kuvien avulla, sekä viemällä kädestä.

Nuutilla on autismi. Koulussa hän tarvitsee apua, että voi keskittyä opetukseen. Avustaja muistuttaa Nuuttia käymään vessassa, syömään ja laittamaan kengät jalkaan. Välillä hän tarvitsee apua kynän pitelemiseen.

Kun Nuutilla on avustaja, koulunkäynti sujuu ja poika nauttii oppimisesta. Ilman apua Nuutti jumittuu.

Pari kuukautta sitten tuli yksi sellaisista päivistä, jolloin Nuutilla oli paha olla. Yksi kouluavustajista oli ollut poissa, eikä päivä ollut sujunut. Kotona poika raapi itseään, kynsi hiuksiaan. Veti äitiä luokseen ja työnsi sitten taas pois.
 

Haluaisin kuulua teihin tavallisiin ihmisiin. Haluaisin vain rauhan.


Kun äiti kysyi, oliko koulussa tapahtunut jotain, Nuutti kertoi sen tavalla, joka on hänelle luontevin. Hän kirjoitti.

- Tuntuu kuin häviäisin itse kokonaan olemasta. En tunne mitään, Nuutti kirjoitti.

- Haluaisin kuulua teihin tavallisiin ihmisiin. Haluaisin vain rauhan.

Nyt Nuutin äiti Noora Peltoniemi pelkää, että Nuutilta ja muilta erityislapsilta viedään tämä mahdollisuus pois.

Peltoniemen pelko heräsi, kun hän luki maanantaina netistä OAJ:n tiedotteen hallituksen kehysriihen päätöksestä. Ryhmäkokojen säädösten muuttaminen ja avustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhteeseen saattaa merkitä ryhmäkokojen kasvamista ja sitä, ettei Nuutin kaltaisille erityislapsille riitä enää omaa avustajaa.

Kun Nuutti tuli koulusta kotiin ja näytti onnellisena reissuvihkosta, mitä koulutehtäviä hän oli tehnyt päivän aikana, Peltoniemi pysähtyi.

- Se konkreettisesti nosti esiin sen tunteen, että näin ei välttämättä kohta enää ole, että hän saisi koulussa tehdä niitä tehtäviä, Peltoniemi kertoo.

Samana iltana hän perusti Facebookiin julkisen ryhmän Tehdään Nuutin haaveesta totta!. Keskiviikkona hän aloitti adressin, jossa vaaditaan kehysriihen avaamista erityislapsia koskevan päätöksen tiimoilta uudelleen. Iltaan mennessä adressi oli kerännyt jo lähes 6000 allekirjoitusta.

- Toivon, että meidän tarinamme myötä ihmisille kirkastuisi se, mitä se pienen ihmisen elämässä tarkoittaa, kun tällaisia säästöpäätöksiä tehdään.

OAJ: Eniten tarvitsevilta otetaan pois



Hallituksen kehysriihessä päätettiin, että avustajat luetaan osaksi opettaja-oppilassuhdetta, minkä vuoksi ryhmäkokoja koskevia säädöksiä pitää muuttaa.

Tarkkaa tietoa päätöksen merkityksestä ei vielä ole, mutta Opetusalan Ammattijärjestö pelkää pahinta. OAJ arvelee päätöksen tarkoittavan sitä, että jos ryhmässä on avustaja, ryhmäkokoa voidaan suurentaa.

Toimenpiteeseen liittyy 10 miljoonan säästötavoite. OAJ on laskenut tämän tarkoittavan erityisluokanopettajien vähentämistä 160:lla.

– Sehän ei yksinkertaisesti vain ole mahdollista enää, OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen puuskahtaa.

– Nyt jo erityisluokanopettajien määrä on laskenut yli 200:lla vuodesta 2010. Ryhmiä on purettu ja integroitu tavallisille luokille, hän kertoo.

Jäljelle ovat jääneet eniten tukea tarvitsevista oppilaista koostuvat ryhmät, joissa tarve pienelle ryhmäkoolle on huutava.

– Juuri he tarvitsevat pientä ryhmää ja erityisesti kaikista korkeimmin koulutettua opettajaa eli erityisluokanopettajaa. Jos oppilas pystyisi avustettuna osallistumaan ja seuraamaan opetusta isossa ryhmässä, olisi hän yleisopetuksen luokalla avustajan kanssa, eikä erityisluokalla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt