Venäjän toimet Ukrainassa ovat saaneet myös toiset naapurimaat pohtimaan turvallisuuttaan arvaamattoman suurvallan naapurina. Esimerkiksi Liettuan presidentti on varoitellut presidentti Vladimir Putinin kääntävän seuraavaksi katseensa Baltiaan ja Puolaan.
- Euroopan pitää välittömästi tajuta, että Venäjä yrittää nyt vetää uudelleen sodanjälkeisen Euroopan rajoja, presidentti Dalia Grybauskaite totesi jo maaliskuun alussa.
”Suomen oma etu on osoittaa Venäjälle, että täältä ei kohdistu Venäjälle mitään uhkaa.
Suomen raja-alueilla järjestetyt sotaharjoitukset ja Putinin naapurimaihin viittaavat puheet ovat saaneet myös suomalaiset miettimään, pitäisikö täälläkin huolestua Venäjän toimista.
Suomen raja-alueilla järjestetyt sotaharjoitukset ovat saaneet suomalaiset miettimään, pitäisikö täälläkin huolestua Venäjän toimista.
Tiistaina pitämässään puheessa Putin perusteli Krimin valtaamista sen historiallisella kuulumisella Venäjään. Voisiko Venäjä vaatia Suomen alueita itselleen samoin perustein?
- Krim ja Suomi ovat Venäjälle sikäli samanlaisessa asemassa, että ne ovat molemmat sille strategisesti tärkeitä, sanoo turvallisuuspolitiikan tutkija, eversti Pekka Visuri.
Verrattuna muihin maihin Suomi on vielä aremmalla alueella kuin Natoon liittyneet maat.
Dosentti Pekka Visuri.
Pietarin ja pohjoisten merialueiden välissä sijaitseva alue muistuttaa Venäjän näkökulmasta myös Ukrainaa kokonsa ja pitkän yhteisen rajansa vuoksi.
Visuri kuitenkin sanoo, että Venäjän intressit Suomessa liittyvät juuri vuosikymmeniä jatkuneeseen rauhaan ja yhteistyöhön.
- Suomi on ainoa rauhallinen raja, joka Venäjällä on, hän huomauttaa.
Suomen turvallisuutta parantavat sisäinen eheys ja varovainen ulkopolitiikka.
- Suomen oma etu on osoittaa Venäjälle, että täältä ei kohdistu Venäjälle mitään uhkaa, Visuri sanoo.
Vähäinen uhka
Ulkopoliittisen instituutin turvallisuuspolitiikan tutkija Charly Salonius-Pasternak pitää Suomeen kohdistuvaa uhkaa vähäisenä.
- En näe Venäjällä olevan strategista intressiä, joka kohdistuisi vain Suomeen, hän sanoo.
Suomesta kuitenkin tulisi nopeasti osallinen esimerkiksi Baltian maissa Venäjän kanssa syntyvään kriisiin.
Tutkija Charly Salonius-Pasternak.
- Näin kävisi, vaikka emme olisi sen toiminnan pääkohde.
Salonius-Pasternakin mukaan Venäjä voi löytää syitä, joilla voisi tarvittaessa perustella valtapoliittisia toimiaan.
IS kokosi viisi asiaa, joiden vuoksi Venäjä voisi kiinnostua tulevaisuudessa myös Suomen alueesta.
1. Pietarin läheisyys ja Itämeri
Toisen maailmansodan aikana Suomen kannalta ratkaisevaa oli suurkaupunki Leningradin eli nykyisen Pietarin läheisyys ja sen strateginen merkitys Venäjälle.
Strategisesti tärkeä alue on myös Itämeri laivaliikenteensä ja sen pohjassa Saksaan kulkevan kaasuputken vuoksi.
- Tämä tulee ehdottomasti esille, niiden suojelemiseen viitattaisiin konfliktitilanteessa ehdottomasti. Mutta ellei maailmantilanne lähesty kolmatta maailmansotaa, niin en näkisi että näiden intressien turvaamisessa Suomi olisi se pääkohde, Salonius-Pasternak toteaa.
2. Historialliset syyt
Venäjä on perustellut Krimin valtaamista sillä, että alue on historiallisesti kuulunut Venäjään. Myös Suomi oli pitkään osa Venäjää itsenäisyyteensä saakka, eivätkä kaikki kansallismielisesti ajattelevista venäläisistä ole koskaan hyväksyneet Suomen irtautumista imperiumista.
- Onko Moskovassa ihmisiä, jotka ajattelevat näin? Varmasti on. Onko se enemmistö? En usko, Salonius-Pasternak pohtii.
3. Konflikti Nato-maiden kanssa
Yksi realistisimmista Suomea uhkaavista skenaarioista liittyy Venäjän ja Nato-maiden väliseen konfliktiin. Natoon kuuluvissa Baltian maissa Venäjän valloitusta on jo ehditty pelätä.
Salonius-Pasternakin mukaan Suomi ajautuisi tuolloin osapuoleksi, vaikka ei kuuluisi Natoon tai liittyisi muuten suoraan konfliktiin.
- Jos jotain Ukrainan tyyppistä tapahtuisi Virossa, niin Suomi olisi pakotettu toimimaan. On täysin poissuljettua, että Suomi voisi silloin olla mukana vain retorisella tasolla.
4. Venäläisvähemmistön sortaminen
Venäjä on sekä Ukrainassa että aiemmissa konflikteissa perustellut toimiaan kohdemaassa asuvien venäläisten suojelemisella. Krimillä venäläisväestön on väitetty joutuneen äärioikeiston sortamaksi.
Salonius-Pasternakin mukaan Venäjä on käynyt Suomessakin suunniteltuja informaatiokampanjoita, joiden tarkoitus on tuottaa mielikuvia esimerkiksi venäläisvähemmistön huonosta kohtelusta Suomessa.
- Nämä voidaan sitten joskus tulevaisuudessa nostaa esille osoituksina vähemmistöjen sortamisesta, Salonius-Pasternak selittää.
Hänen mukaansa olisi kuitenkin suuri virhe nähdä venäläisvähemmistö uhkana Suomelle.
5. Energia ja Arktinen alue
Venäjän intressit arktisella seudulla ovat kasvaneet viime vuosina hurjasti. Venäjän arktisilla alueilla on edelleen valtavat käyttämättömät kaasu- ja öljyvarannot, ja alueen tärkeys korostuu myös matkailun ja merireittien näkökulmasta.
- Suomi on siinä mielessä arktinen valtio, että kolmasosa maasta sijaitsee arktisella alueella, Salonius-Pasternak muistuttaa.
Strategisesti tärkeitä ovat myös Suomen kautta ja Itämeren pohjassa Eurooppaan kulkevat kaasuputket, joiden turvaamiseen Venäjällä on suuri intressi.