Kotimaa

Suomi Natoon vai ei - neljä asiantuntijaa vastaa

Julkaistu:

Kun Venäjän presidentti Vladimir Putin sai luvan asevoimien käyttöön Ukrainan Krimillä ja paikalle marssi venäläissotilaita, myös Suomessa on alkanut keskustelu sotilasliitto Natoon liittymisestä.
IS kysyi neljältä asiantuntijalta, pitäisikö Suomen liittyä Natoon vai ei.

Tyrmäys Nato-jäsenyydelle

 
Markku Kangaspuro, tutkimusjohtaja, Aleksanteri-instituutti.

- Ukrainan tilanne kertoo, että Venäjä suhtautuu erittäin allergisesti Naton laajenemiseen. Suomen asema ja poliittinen sijainti on harvinaisen onnistunut. Totta kai Suomi tekee Nato-ratkaisunsa itse. Liikkumavaran säilyttäminen turvallisuuspolitiikassa on ehdottomasti meidän etu.

Kangaspuro muistuttaa, ettei Suomi ole entinen neuvostomaa.


- Meidän hyvä kansainvälinen asemamme on perustunut siihen, että emme ole sijoittaneet itseämme osaksi geopoliittisia kiistelyjä. Emme ole edelleenkään kiistelyssä mukana. Tyhmintä, mitä voisimme tehdä, olisi, että rinnastaisimme itsemme entiseen neuvostotasavaltaan, Ukrainaan.

Kangaspuron mukaan Suomen Nato-jäsenyydelle ei ole minkäänlaisia perusteita.

- Jos haluaisimme luoda jännitystä näillekin rajoille, siitä vaan Natoon, ei nyt meitä uhkaa mikään. Parasta meille on säilyttää liittoutumattomuutemme.
 
Heikki Patomäki, Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori.

- Olennainen kysymys on tietenkin se, että mikä tilanneanalyysi on. Kysymys on ollut siitä, että yksi vaikuttava tekijä on ollut Naton ja Venäjän vuorovaikutus. Ainakin Venäjän puolelta sitä tilannetta on tulkittu jonkinlaiseksi etupiirikilpailuksi, silloin ei missään nimessä pitäisi liittyä, Nato-jäsenyys vain pahentaisi tilannetta.


Patomäen mukaan etupiiriä ikään kuin työnnettäisiin lähemmäs Venäjän keskeisiä kaupunkeja.

- Kokonaisuuden näkökulmasta se vaan pahentaa tilannetta. Suomi on samanlaisessa asemassa kuin kylmän sodan aikana. Silloin Suomella oli puolueettomuuspolitiikka ja pyrittiin varjelemaan Suomen etua juuri sitä kautta, että pyrittiin estämään, ettei idän ja lännen konflikti pahene.

Ei tyrmäystä Nato-jäsenyydelle

 
Tuomas Forsberg, Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori

Forsberg ei halua suoraa ottaa kantaa siihen, pitäisikö Suomen liittyä Natoon.

- On syytä olla dramatisoimatta tilannetta, Suomelle ei ole koitunut Ukrainan tilanteesta välitöntä haittaa eikä seurauksia, mutta Venäjä on mennyt Georgiaan ja nyt Ukrainaan. Totta kai kysytään, että koska on se, milloin tämäntyyppiset toiminnat voi heijastua Suomeenkin, hän sanoo.


- Kukaan ei odota, että se olisi lähiaikoina, mutta ei Nato-jäsenyyskään ole ensi vuoden asia, hän lisää.

Hän ei usko, että Ukrainan kriisin takia ihmiset juurikaan muuttavat mielipidettään siitä, pitäisikö Suomen liittyä Natoon.

- Luulen, että tämän tyyppisten kriisien takia harva ikinä muuttaa mielipidettään, vaan hakee lisävahvistusta sille mielipiteelleen, joka hänellä on aiemminkin ollut. Se on psykologinen taipumus: ihmisten on helpompi suhteuttaa uusi tieto vahvistamaan olemassa olevia mielipiteitä kuin vaihtaa omia mielipiteitä.
 
Mika Aaltola, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja.

Aaltola sanoo, että vaikka Natoon liittyminen ratkaisisi joitakin ongelmia, Suomen Venäjä-suhteeseen se ei kuitenkaan tuo muutosta.

- Lähestyn Natoa välineenä ratkaisuksi joihinkin ongelmiin Suomen näkökulmasta. Se ei ratkaise meidän Venäjä-suhdetta, mutta se voisi ratkaista monia käytännön asioita. Kuten kriisinhallintaan liittyvissä kysymyksissä ja myös huoltovarmuuteen liittyvissä kysymyksissä Nato on ratkaisu.


Aaltola sanoo, että Natoon liittymisestä löytyy sekä plussia että miinuksia, mutta plussia on vähän enemmän.

- Ne eivät liity Venäjä-suhteisiin, sen Suomi joutuu itse ratkaisemaan. Nato ei myöskään ole mikään säästövaihtoehto. Hinta Natoon on, joudutaan joka tapauksessa korottamaan puolustusmenoja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt