Kotimaa

"Koivisto vainosi minua!" - Väyrynen antaa palaa uutuuskirjassaan

Julkaistu:

Konkaripoliitikko, eurovaaliehdokas Paavo Väyryseltä (kesk) julkaistaan keskiviikkona uutuuskirja Suomen linja (Paasilinna).
Kirja on "politiikan Kalle Päätalolta" jo peräti 18. julkaistu teos Wikipedian mukaan.

Väyrysen uutuuskirjan suurin konna on presidentti Mauno Koivisto. Väyrynen myös kertoo, miksi pettyi Esko Ahoon, kuka nosti hänet Matti Vanhasen kakkoshallitukseen ja miksi Vanhanen luopui pääministerin paikalta.

Kirjassa Väyrynen ei peittele erimielisyyksiään ja kiistojaan presidentti Koiviston kanssa. Koivisto on kirjan ehkä keskeisin hahmo. Väyrysen mukaan Koiviston häneen kohdistama vaino oli keskeinen syy, kun hän luopui puoluejohtajan paikalta 24 vuotta sitten. 

Kirjassa on myös uutinen Väyrysen tulevaisuudesta: hän aikoo pyrkiä eduskuntaan 2015.

- Itse aion olla mukana sekä ensi kevään Euroopan parlamentin vaaleissa että seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa, Väyrynen kirjoittaa kirjassaan.

IS kertoo keskeiset uudet tiedot, joita kirjan sivuilta löytyy.

"EN OLE KATKERA"

Väyrysen kirjan konna on presidentti Mauno Koivisto. Ulkoministerinä Väyrynen yritti kaataa pääministeri Koiviston hallitusta presidentti Urho Kekkosen kauden viimeisinä vuosina.

Koivisto jätti Väyrysen pois Kalevi Sorsan (sd) kolmoshallituksesta presidentiksi valintansa jälkeen 1982.

 

En ole katkera. Joskus olin.



Koivisto myös runnoi maahan sinipunahallituksen 1987, kun presidentille paljastui Väyrysen tekemä kassakaappisopimus porvarihallituksesta.

Koivistolla ja Väyrysellä oli enemmän tai vähemmän kädenvääntöä vuosikausien ajan.

- En ole katkera. Joskus olin, mutta en ensi sijassa itseni vuoksi, kuten ovat väittäneet ne, jotka tulkitsevat politiikan vain peliksi ja valtataisteluksi. Aatteellisena tahtopoliitikkona olen ollut joissakin tilanteissa pahoillani ennen muuta Suomen ja suomalaisten vuoksi, joskus jopa Pohjolan ja koko Euroopan puolesta. Olen nytkin.

- En halua lukea kirjani arvioinneista, että ”hyökkään rajusti Mauno Koivistoa vastaan”. En hyökkää. Minulla ei ole mitään häntä vastaan. Tosiasiat vain antavat hänen toiminnastaan aivan toisenlaisen käsityksen kuin hän on itse pyrkinyt antamaan, Väyrynen kertoi kirjassaan.



KOIVISTON VAINO

Väyrysen mukaan presidentti Mauno Koivisto oli iso syy hänen luopumiseensa keskustan puheenjohtajan tehtävistä 1990.

- Mauno Koiviston vaino oli keskeinen syy siihen, että luovuin kesällä 1990 puolueen puheenjohtajan tehtävästä. Se kävi voimille. Ajattelin, ettei ainakaan minun persoonaani voitaisi käyttää tekosyynä Keskustan syrjäyttämiseksi vaalien jälkeen muodostettavasta hallituksesta, Väyrynen kirjoitti.

PETTYI ESKO AHOON

Väyrynen on tunnustanut puheenjohtajuudesta luopumisen 1990 ainoaksi virheekseen.

Väyrysen seuraajaksi valittu Esko Aho (kesk) oli ensin Väyrysen mieleen, mutta Väyrynen pettyi pian Ahoon.



- Luulin, että olisin voinut päästä hänen kanssaan hyvään yhteistyöhön ja että hän olisi jatkanut poliittista linjaani. Aho ryhtyi kuitenkin heti toteuttamaan ”isänmurhaa” ja liittoutui niiden kanssa, jotka olivat minua kiivaimmin kampittaneet. Puolueen linja muuttui.

 

Hän kampitti minua.



- Aho osoittautui puhdasveriseksi valtapoliitikoksi. Hän liittoutui halukkaasti presidentti Mauno Koiviston kanssa. Pääministeriksi tultuaan Aho alkoi havitella itselleen myös presidenttiehdokkuutta vuoden 1994 vaaleissa. Hän kampitti minua ja piti lähipiirissään auki omaa mahdollista ehdokkuuttaan, Väyrynen valitteli kirjassaan.

VÄYRYSEN PARAS PUHE

Väyrynen oli jättäytynyt Ahon hallituksen ulkoministerin tehtävistä 1993.
Väyrynen halusi käydä presidentinvaalikampanjaansa 1994 ja vastustaa Suomen EU-jäsenyyttä.

Pääministeri Aho pani keskustan puoluekokouksen Jyväskylässä 1994 äänestämään puolueen ja samalla hallituksen EU-kannasta.

- Tein kaikkeni sopimuksen hylkäämisen puolesta. Pidin ehkä elämäni parhaimman puheen. Jos yksikin muu johtava keskustalainen – varsinkin Seppo Kääriäinen tai Mauri Pekkarinen – olisi tullut minua tukemaan, olisin saattanut saada enemmistön puolelleni, Väyrynen arveli uutuusteoksessaan.


AHTISAARIKIN PANI PAITSIOON

Jos presidentti Koivisto ei pitänyt Väyrysestä, samaa voi Väyrysen todistuksen mukaan sanoa presidentti myös Martti Ahtisaaresta.

- Tultuaan valituksi Ahtisaari ilmoitti, ettei minulla ollut hänen presidenttikaudellaan mahdollisuutta tulla ulkoministeriksi. Ahtisaaren virkakiellon pitävyyttä ei koeteltu. Keskusta oli hänen presidenttikautensa ajan oppositiossa ja minä Euroopan parlamentissa.

- Ahtisaaren minulle antama virkakielto liittyi ilmeisesti siihen, että vaalitaistelun yhteydessä oli esitetty epäilyjä Ahtisaaren sekaantumisesta WIDER-instituutin toiminnassa esiin tulleisiin taloudellisiin väärinkäytöksiin. Ehkä hän pelkäsi, että olisin ministerinä saattanut antaa tutkimusten jatkua, Väyrynen arveli kirjassaan.

MIKSI EI OLLUT 2003 VAALEISSA?

Paavo Väyrynen on ollut ehdolla kutakuinkin kaikissa valtakunnallisissa vaaleissa vuosikymmenien ajan.

Keväällä 2003 hän ei kuitenkaan asettunut ehdolle eduskuntavaaleihin ja kertoo kirjassaan tähän syyn.

- Minun ehdokkuuteeni (keskustan puheenjohtaja Anneli) Jäätteenmäki suhtautui ynseästi. Ajattelin, ettei minulle olisi ollut tilaa Jäätteenmäen johtamassa puolueessa. Ministerilistaa kootessaan Jäätteenmäki suosi nuoria liberaalinaisia.  



KORHONEN PUHUI MINISTERIKSI

Aika harva uskoi, että Väyrynen nousisi Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallituksen ministeriksi 2007.

Väyrynen oli ollut kotimaan politiikasta ulkokehällä ja hän oli ollut 12 vuotta europarlamentissa Brysselissä. Väyrynen ei 2007 vaalien jälkeen kertonut, aikooko hän tulla eduskuntaan vai jatkaako hän Brysselissä.

Väyrynen sanoi tulevansa eduskuntaan, jos saa vastuullisia tehtäviä. Niitä tuli, puoluesihteeri Jarmo Korhosen avustukselle.

- Henkilövalinnoissa Vanhanen otti huomioon erilaiset näkemykset. Jarmo Korhosen neuvosta hän asetti minut ehdolle toisen hallituksensa jäseneksi, ensin maatalousministerin ja sitten ulkomaankauppa- ja kehitysministerin tehtävään. Maatalousministeriksi tuli toinen varttunut poliitikko Sirkka-Liisa Anttila. Se oli oikea ratkaisu, Väyrynen paljasti

- Kun Matti Vanhanen pyysi minua ministeriksi, hänellä oli kaksi ehtoa. Minun oli pysyttävä hallituksessa koko vaalikauden ajan, ja hän hoitaa Keskustan osalta Eurooppa-politiikan, Väyrynen kertoi Vanhasen vaatimuksista hänelle.

MIKSI VANHANEN LUOPUI?


Pääministeri Matti Vanhanen kertoi joulun alla 2009 jättävänsä puoluejohtajan ja pääministerin tehtävät seuraavan kesän puoluekokouksen jälkeen.

Väyrysen mukaan Timo Kalli ja Seppo Kääriäinen olivat asettaneet Vanhaselle peukalonsa alas ja halusivat nuorentaa puoluejohtoa.

- Ilmeisesti Matti Vanhanen sai syksyn mittaan varmuuden siitä, että Kääriäinen ja Kalli eivät tue hänen uudelleenvalintaansa seuraavan vuoden puoluekokouksessa. Puolueen johtoon he halusivat nuoren liberaalinaisen Paula Lehtomäen tai Mari Kiviniemen. Näköpiirissä oli tappio puheenjohtajaäänestyksessä, Väyrynen näki.
 

VÄYRYSEN POLIITIKKOLUOKITTELUT

Kirjassaan tahtopoliitikko Väyrynen luokittelee poliitikot viiteen tyyppiin:
  1. Aattellisia tahtopoliitikkoja ovat listauksessa esimerkiksi Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Johannes Virolainen, Kalevi Sorsa, Tarja Halonen, Olli Rehn ja Paavo Lipponen.
  2. Aattelliseksi, mutta tahdon lujuutta uupuvana poliitikkona Väyrynen nimeää Erkki Tuomiojan.
  3. Käytännönläheinen yhteisten asioiden hoitaja –nimikkeen saavat mm. Ahti Karjalainen ja Matti Vanhanen.
  4. Valtapoliitikoiksi, politiikan lähinnä pelinä näkeviksi poliitikoiksi, Väyrynen luokittelee esimerkiksi Erkki Liikasen, Harri Holkerin, Ilkka Kanervan, Esko Ahon, Seppo Kääriäisen ja Mauri Pekkarisen.
  5. Seuraajat on viides joukko, ja siihen kuuluu Väyrysen mukaan valtaosa poliitikoista.

HUUTIA PESÄNJAKAJILLE

Helsingin Sanomien politiikan toimitus teki salanimellä kohuteoksen Tamminiemen Pesänjakajat 1981.

Se oli uudenlaista journalismia. Sitä ennen politiikoista oli kerrottu vain asiaa ja ikävät asiat oli usein jätetty kertomatta.

Väyrynen ei Pesänjakajista tykännyt yhtään.

- Tamminiemen pesänjakajat oli vielä räikeämpi moraalinen rimanalitus. Janne Virkkunen ja muut mukana olleet toimittajat ylpeilevät vieläkin tekosillaan ja kerskuvat luoneensa aivan uutta journalismia. Niin he totisesti tekivät. Tarkoitus pyhitti keinot.

 

Väitteet on yksi toisensa jälkeen osoitettu myös julkisuudessa pääosin tai kokonaan vääriksi.



- 1970-, 1980- ja 1990-luvuilla ihmisten mieleen iskostui julkisuuden kautta kuva vallanhimoisesta Väyrysestä, joka pyrki keinoja kaihtamatta kamppaamaan kilpailevia poliitikkoja ja kaatamaan hallituksia. Olin lisäksi kiistämällä sanomisiani, väyrystellyt tiedotusvälineissä, nostanut perusteettomasti kansanedustajan päivärahoja, nipistellyt lentoemäntiä, vaarantanut lentoliikenteen puhumalla kännykkään, käyttänyt holtittomasti alkoholia ja syyllistynyt maanpetokseen. Myöhemmin nämä väitteet on yksi toisensa jälkeen osoitettu myös julkisuudessa pääosin tai kokonaan vääriksi, Väyrynen kirjoitti Suomen linja kirjassaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt