Tältä Helsinki näytti yli 100 vuotta sitten, tältä samat paikat näyttävät nyt – katso kuvaparit! - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Tältä Helsinki näytti yli 100 vuotta sitten, tältä samat paikat näyttävät nyt – katso kuvaparit!

Kaupunginmuseo on laittanut Signe Branderin runsaan sadan vuoden takaiset Helsinki-kuvat nettiin katsottavaksi. Valokuvaaja Pete Aarre-Ahtio kävi ikuistamassa samat maisemat nyt.

Mannerheimintie näytti huomattavasti erilaiselta vuonna 1907. Silloin tienpuolikas kulki nimellä Itäinen Henrikinkatu. Vuonna 1928 nimi vaihdettiin Itäiseksi Heikintieksi ja 1942 Mannerheimintieksi.­

1.3.2014 8:30

Piirustuksenopettaja ja valokuvaaja Signe Brander palkattiin vuonna 1906 kuvaamaan muuttuvaa Helsinkiä.

Kaupunki kasvoi hurjaa vauhtia. Vasta perustettu muinaismuistolautakunta halusi ikuistaa puutalojen kaupunkikuvaa ennen kuin se oli kadonnut.

Toiseksi toimeksiantajaksi tuli vuonna 1911 perustettu Helsingin kaupunginmuseo, jonka kuva-arkiston kivijalka ovat Signe Branderin ottamien valokuvien kokoelma.

Kaupunginmuseo on nyt laittanut Branderin kuvat nettiin kaikkien katsottavaksi. IS:n valokuvaaja Pete Aarre-Ahtio kuvasi, miltä osassa Branderin kuvaamista paikoista näyttää helmikuussa 2014.

Puutaloista ei näy jälkeäkään, mutta joitakin vanhoja rakennuksia on säilynyt läpi maailmansotien ja muuttuvan kaupunkikuvan aina nykypäivään asti.

(Katso kuvien alta kartta, johon on merkitty kuvauspaikat)

1. Vaasankatu 29, 27, 25, 23 ja 21 vuodelta 1912 Kinaporin työväen asuintalojen edestä oli kaadettu puita Vaasankadun leventämiseksi. Samalla lähtivät pienet etupihat. Sittemmin paikalle rakennettiin kerrostaloja.

1. Vaasankatu vuonna 1912.­

1. Vaasankatu helmikuussa 2014.­

2. Henrikinkatu (nykyinen Mannerheimintie 5 ja 7) vuodelta 1907 Kolme vuotta kuvan ottamisen jälkeen etualan puutalot olivat kadonneet, ja tilalle oli noussut Uusi Ylioppilastalo. Tienpuolikas kulki vuoteen 1928 asti nimellä Itäinen Henrikinkatu, sen jälkeen tie kulki nimellä Itäinen Heikintie, kunnes koko tien nimi muutettiin vuonna 1942 Mannerheimintieksi.

2. Henrikinkatu eli nykyinen Mannerheimintie vuonna 1907.­

2. Mannerheimintie helmikuussa 2014.­

3. Eteläsatama vuonna 1907 Jäällä näkyy saalistaan myymässä olevia kalastajia. Taustalla näkyvä Presidentin linna oli tuolloin vielä Keisarillinen palatsi. Nyt rakennus on remontissa.

3. Eteläsatama vuonna 1907.­

3. Eteläsatama helmikuussa 2014.­

4. Mariankatu 13a (Kirkkokadun ja nykyisen Meritullinkadun kulmaus) vuonna 1907 Meritullinkatu tunnettiin tuolloin nimellä Konstantininkatu ja kulmauksessa oli yleinen sauna Marie-Bad. Oma kylpyhuone oli tuohon aikaan vielä harvinaista luksusta ja yleisiä saunoja oli lähes 50. Marie-Bad purettiin 1914 ja tilalle rakennettiin kerrostalo.

4. Mariankadun ja Kirkkokadun risteys vuonna 1913.­

4. Mariankadun ja Kirkkokadun risteys helmikuussa 2014.­

5. Eläintarhan huvila 14 vuonna 1907 Eläintarhan huvilapalstoja jaettiin 14 kappaletta ja huviloita alettiin kutsua palstanumeron perusteella. Etualalla näkyvät "alahuvilat" purettiin myöhemmin rautatien laajennusten tieltä. Taustalla näkyvä Tuomiokirkko tunnettiin 1907 Nikolain kirkkona.

5. Eläintarhan huvila numero 14 vuonna 1907.­

5. Eläintarhan huvilan alue helmikuussa 2014.­

6. Hämeentien silta vuonna 1909 Sillan alitse kulkee nykyään autoliikenteelle varattu Teollisuuskatu. Sillan takana näkyvä punatiilinen rakennus on toiminut mm. kaupunginmuseon varastona.

6. Hämeentien silta vuonna 1909.­

6. Hämeentien silta helmikuussa 2014.­

7. Hallituskatu 11 ja 13 vuonna 1907 Katuvaloina toimivat etualalla näkyvät kaasulamput. Nykyään osoitteessa sijaitsee Helsingin yliopiston Porthania-rakennus.

7. Hallituskatu vuonna 1907.­

7. Hallituskatu helmikuussa 2014.­

8. Pohjoisranta 16, pihan puolelta kuvattuna vuonna 1907 Puutalojen tilalle nousi 1926 Toivo Pajusen suunnittelema kivitalo.

8. Piha Pohjoisrannassa vuonna 1907.­

8. Pohjoisranta 16:n sisäpiha helmikuussa 2014.­

9. Tokanpuisto (nykyinen Telakkapuisto) vuonna 1912 Etualalla näkyy kärryjään työntävä jäätelökauppias. Nykyään Telakkapuiston nimellä tunnettu puisto sai Matti Hauptin Kohottava voima -veistoksen vuonna 1962 ja on näinä päivinä suosittu leikkipuisto.

9. Tokanpuisto eli nykyinen Telakkapuisto vuonna 1912.­

9. Telakkapuisto helmikuussa 2014.­

10. Pursimiehenkatu 27 ja 29 vuonna 1907 Näiden puutalojen tilalle nousi jo seuraavan vuonna uljas K.G. Grahnin suunnittelema kivitalo. Hevosvetoisista raitiovaunuista oli jo luovuttu ja ratikat kulkivat sähköllä. Seuraavana vuonna raitioteitä ryhdyttiin leventämään kaksiraiteisiksi.

10. Pursimiehenkatu vuonna 1907.­

10. Pursimiehenkatu 27 ja 29 helmikuussa 2014.­

11. Maurinkatu 4, 6 ja 8 vuonna 1907 Kruununhaassa, Maurinkatu 6:ssa sijaitseva kivitalo on säilynyt ja rakennuksessa toimii nykyään ravintola Svenska klubben. Ravintolan sivuilla kerrotaan insinööri Ossian Donnerin rakennuttaneen talon kodiksi perheelleen vuonna 1901. Donnerin vaimo oli Skotlannista, joten talon suunnitteli skotlantilainen arkkitehti Sir Robert Lorimer.

11. Maurinkatu ja Liisanpuistikko vuonna 1907.­

11. Maurinkatu ja Liisanpuistikko helmikuussa 2014.­

12. Lönnrothinkatu (nykyinen Suonionkatu) 2, 4, 6 ja 8 vuonna 1909 Kuvan puutalot ovat kadonneet kokonaan ja tilalle on noussut kerrostaloja.

12. Lönnrothinkatu eli nykyinen Suonionkatu vuonna 1909.­

12. Suonionkatu helmikuussa 2014.­

13. Toinen linja 15, 13, 11 ja 9 vuonna 1908 Branderin kuvassa lapsia leikkii kalliolla, jolla pidettiin myös mm. Pelastusarmeijan kokouksia. Sittemmin osoitteeseen Toinen linja 9 nousi kerrostalo, jossa sijaitsi mm. kirjailija Paavo Haavikon lapsuudenkoti.

13. Toinen linja vuonna 1908.­

13. Toinen linja helmikuussa 2014.­

14. Fleminginkadun ja Helsinginkadun risteys vuonna 1911 Tämä osa Kallion kaupunginosaa oli vielä rakentamatonta. Kivitaloja alkoi nousta tiiviiseen tahtiin kuvan ottamisen jälkeen ja Fleminginkatu sai mukulakivipäällysteen 1913.

14. Fleminginkadun ja Helsinginkadun risteys vuonna 1911.­

14. Fleminginkadun ja Helsinginkadun risteys helmikuussa 2014.­

15. Hakasalmen huvila vuonna 1908 Maaherra Carl Johan Walleen rakennutti huvilan perheelleen kesäpaikaksi. Vuonna 1846 valmistuneessa huvilassa ei kuvan ottohetkellä asunut enää Walleenin perhettä. Alakerrassa toimi tuolloin Valtion historiallinen museo, joka piti sitä näyttelytilana. Vuonna 1911 huvilaan muutti vastaperustettu Helsingin kaupunginmuseo.

15. Hakasalmen huvila (taustalla vasemmalla) vuonna 1908.­

15. Näkymä Hakasalmen huvilalle vuonna 2014.­

16. Unioninkatu 33 ja 35 vuonna 1907 Niin sanotussa Vuohen korttelissa, Unioninkatu 33:ssa sijaitseva rakennus on valmistunut vuonna 1848. Vanhan klinikan jatkeeksi tehdyn Uuden klinikan arkkitehtina toimi C.L. Engelin oppilas, E.B. Lohrmann. Nykyisin tilat omistaa Helsingin yliopisto. Rakennuksen viereen valmistui vuonna 1962 Einari Teräsvirran suunnittelema rakennus, joka on myös Helsingin yliopiston omistuksessa.

16. Unioninkatu vuonna 1907.­

16. Unioninkatu vuonna 2014.­

17. Kasarmikatu 38, 36, 34, 32 ja 30 vuonna 1908 Kasarmikadulle nousi 1911 kivitalo numeron 38 kohdalle, vuonna 1912 numeron 34 paikalle ja 1923 Lars Sonckin suunnittelema kivitalo nousi numeroon 36. Vasemmalla näkyvän Kasarmitorin nimi vahvistettiin vuonna 1909 Kasarmintoriksi, mutta muutettiin myöhemmin taas muotoon Kasarmitori.

17. Kasarmikatu vuonna 1908.­

17. Kasarmikatu vuonna 2014.­

18. Fredrikinkatu 37 ja 39 vuonna 1907 Osoitteessa Fredrikinkatu 39 valmistui vuonna 1903 Gustaf Estlanderin suunnittelema kivitalo. Vuonna 9011 puutalojen tilalle, Fredrikinkadun ja Bulevardin kulmaan valmistui toinen komea kivitalo.

18. Fredrikinkatu vuonna 1907.­

18. Fredrikinkatu vuonna 2014.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?