Kotimaa

Ensimmäinen uuspakanallinen yhteisö virallistettiin - Karhun kansa saa vihkiä, haudata ja antaa nimiä

Julkaistu:

Uskonto
Ensimmäinen uuspakanallinen yhteisö sai uskonnollisen yhdyskunnan aseman.
Keitä he ovat?

Mitä he tekevät?

Niin sanottua suomenuskoa harjoittava uuspakanallinen Karhun kansa -yhteisö on saanut virallisen uskonnollisen yhdyskunnan aseman.

Se saa vihkiä, haudata ja antaa nimiä. Vihkijän pitää kuitenkin hakea erikseen lupa maistraatilta.

Uskonnonvapauslakiin perustuva päätös tehtiin Patentti- ja rekisterihallituksessa ennen joulua. Yleisradio uutisoi asiasta keskiviikkona.

Karhun kansaa johtaa keuruulainen Oskari Ratinen. Hän käyttää titteliä hallituksen puheenjohtaja.

Yhteisö syntyi vuonna 2010, jäseniä on 30, pieni enemmistö naisia.

- Tämä oli meille työvoitto. Ensi kerran satoihin vuosiin alkuperäisellä suomalaisella luonnonuskonnolla on esivallan tunnustus, Ratinen iloitsee.

Yhteisön anomus kävi opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijalautakunnassa.

Siihen kuuluvat KHO:n hallintoneuvos Pirkko Ignatius, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki ja Luther-säätiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Savolainen. Nimittäjä oli uskontoasioista vastaava sisäministeri Päivi Räsänen.

- Tämän itse asian kanssa hän ei ole ollut tekemisissä, kertoo lautakunnan sihteeri Sini Lahdenperä.



Tähän uskoo
Karhun kansa



Näin hallituksen puheenjohtaja Oskari Ratinen kertoo uuspakanuudesta:

- Suomenusko ulottuu yhtä kauas menneisyyteen kuin Suomenniemellä on ollut asukkaita. Nimen esikuva on Viron maausko. Virolaisista eli maarahvaasta 11 % harjoittaa luonnonuskoa. Kaikki karhunkansalaiset ovat suomenuskoisia, mutta kaikki suomenuskoiset eivät ole karhunkansalaisia.

- Suomen Kansan Vanhat Runot (34-osainen kalevalaisen kansanrunouden kokoelma) ovat pyhät kirjoituksemme, mutta runoissa on paljon muutakin, kuten härskejä rallatuksia.

Ovatko Lönnrot ja Europaeus apostoleitanne?


- Ei, ei, ei. Kalevala on kaunokirjallinen teos. Sillä ei ole pyhän kirjan asemaa, emmekä pidä häntä profeettana tai apostolina, mutta me ammennamme samasta lähteestä.

- Karhu on mytologinen toteemieläimemme, ihmisen kantavanhempi. Karhumetsästykseen meillä on omantunnonvapaus. En tiedä kenenkään harrastavan sitä.

Käytättekö menoissa karhun siitinluuta?

- Ei. Itselläni on Kalevala Korun Ukonkirves, jonka malli on arkeologinen.

Oletteko vieraillut karhukuvaajien kojuissa?

- Emme. Tämä on hengellistä toimintaa. Kukaan ei pyri erikseen näkemään karhua. Moni ajattelee, että se olisi epäkunnioittavaa. Se pitää nähdä sattumalta.

- Meillä on neljä vuotuista juhlaa. 13. tammikuuta on talvennapa, talvi on kylmimmillään. Karhunpäivänä 13. heinäkuuta on kesän lämpö- ja ukkoshuippu. Kekrinä loka-marraskuussa juhlitaan sadonkorjuuta. Hela toukokuussa on kasvun ja hedelmällisyyden juhla. Se on enemmänkin naisten juhla. Heillä on neitojen sauna.

Millainen se on?

- En tiedä, ymmärrettävistä syistä. Itselläni on kylvörituaali. Lausun Kalevalasta Kylväjän sanat.

Hallituksen puheenjohtaja, ette ylipappi?

- Meillä ei ole papistoa eikä hierarkiaa.

- Kateiden karkotusloitsu on tärkeä. Sillä suojaudutaan kateellisten ihmisten teoilta ja ajatuksilta. Arjessa uskoni näkyy vain itselleni. Se on ajatusmaailmassa. Kun kävelen metsässä, yritän olla metelöimättä, kun astun vanhaan rakennukseen, lausun mielessäni tervehdyksen hengille, joita siellä asuu.

- Pyhistä toimituksistamme ei saa ottaa valokuvia edes kotialbumiin.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt