6 isoa ristiriitaa: Mistä hallitus puhui 2011 – ja mitä onkaan tapahtunut?

Julkaistu:

 Pääministeri Jyrki Kataisen (kok) kuuden puolueen hallituksen 141-sivuiseen ohjelmaan kirjattiin kesällä 2011 valtava määrä erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita, suunnitelmia ja tahtotilan ilmauksia.
Erityisesti talouspolitiikassa tulokset ovat olleet kuitenkin laihoja. Ilta-Sanomat kävi läpi ohjelman keskeisiä taloustavoitteita. Tavoitteiden ja todellisuuden välinen ristiriita on suuri.  
 
 
1. “Hallituksen tavoitteena on valtiontalouden velan ja kokonaistuotannon suhteen kääntäminen selkeään laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitus sitoutuu toteuttamaan uusia lisäsopeutustoimia, mikäli valtion velan bruttokansantuoteosuus ei näytä kääntyvän laskuun.”

(Valtionvelan osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut koko hallituskauden ajan ja se kasvaa myös tänä vuonna ja mitä todennäköisemmin myös ensi vuonna)

2, “Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.”

(Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli joulukuussa 66,9 prosenttia, työttömyysaste 7,9 prosenttia. Työttömyysaste on kasvussa.)

3. “Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista.”

(Uudistus on auki ja siihen kohdistuu mm. perustuslaillisia ongelmia)

4. “Hallitus toteuttaa koko maanlaajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä.

(Hallituksen rivit rakoilevat ja puolueet kiistelevät edelleen uudistuksen lopullisesta muodosta)

5. “Suomi tulee saada vahvalle ja kestävälle kasvu-uralle. Kauden tärkeimmäksi tavoitteeksi nostetaan viennin lisääminen, kotimaisen jalostusarvon kasvattaminen ja lisäarvon luonti.”

(Suomen vienti on ollut laskussa pitkään ja viennistä on tullut aiempaa bulkkimaisempaa)

6. “Yritystukien  toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus uusien kotimaisten ja kansainvälisten haasteiden edessä selvitetään ja tehdään selvityksen pohjalta tarvittavat muutokset ja tukisäästöt.

(Yritystukien määrä on kasvanut, kun elinkeinoelämän energiatuet otetaan huomioon)

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt