Näin neuvostokoneet iskivät 1944 - tutki Helsingin karttaa katu kadulta - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Näin neuvostokoneet iskivät 1944 - tutki Helsingin karttaa katu kadulta

Ilta-Sanomien uusi erikoislehti kertoo Helsingin suurpommituksista. Oheiselta kartalta voit tutkia, millaista tuhoa pommitukset tekivät Helsingissä helmikuussa 1944.

Pommitukset runtelivat Helsinkiä esimerkiksi 26.-27. helmikuuta 1944.­

30.1.2014 7:00 | Päivitetty 30.1.2014 10:59

Neuvostoliitto teki Helsinkiin kolme rajua ilmahyökkäystä helmikuussa 1944. Hyökkäykset tapahtuivat 6.–7., 16.–17. ja 26.–27. helmikuuta päivien välisinä öinä. Helsingin suurpommituksissa sai surmansa ainakin 145 ihmistä.

Pommitusten tarkoituksena oli pakottaa Suomi irtautumaan Saksasta ja lopettamaan sota Neuvostoliittoa vastaan, Neuvostoliiton ehdoilla. Pommitukset määrännyt Josif Stalin uskoi, että Helsingin tuhoaminen riittäisi tähän.

Pommituksen sai tehtäväkseen ADD, kaukoilmatoimintajoukot, joka toimi suoraan Neuvostoliiton sodanjohdon, Stavkan, alaisuudessa. Niitä komensi marsalkka Aleksander Golavanov.

ADD:n taisteluvahvuus Helsingin operaatiossa oli 25 lentorykmenttiä, 500-600 konetta. Koneet toimivat kentiltä, jotka olivat niin lähellä Suomea, että sama kone saattoi pommittaa Helsinkiä kahdesti yön aikana. Suomalaisen ilmatorjunnan taito ja oveluus yllätti neuvostopommittajat. Ilmatorjuntaa ohjattiin Saksasta saaduilla uusilla tutkilla. Suomalaiset pyrkivät sulkutulellaan estämään neuvostopommittajien pääsyn pääkaupungin ylle ja onnistuivat siinä hyvin.

Puolustus onnistui

Ensimmäisen pommituksen jälkeen avuksi saatiin myös saksalaisia yöhävittäjiä. Ilman onnistunutta puolustusta Helsinki olisi saattanut näyttää toiselta Dresdeniltä. Ilmatorjunnan historioitsija Ahti Lappi on laskenut, että jos kaikki aiotut pommit olisivat osuneet Helsinkiin, niitä olisi riittänyt yhdeksän metrin välein.

Kuukautta myöhemmin neuvostoilmavoimien pommitus saksalaisten hallussaan pitämään Tallinnaan tuhosi puolet kaupungin infrastruktuurista. Stalinin toive ei toteutunut. Suurpommitukset eivät pakottaneet Suomea rauhaan talvella 1944, siihen tarvittiin suurhyökkäys seuraavana kesänä.

Mutta suurpommitusten inhimillinen hinta oli silti korkea. Alan perusteoksessa Helsinki liekeissä, Jukka L. Mäkelä listasi 145 pommitusten uhreja. Heitä oli todennäköisesti enemmän, eikä kaikkia tunnistettu koskaan. Helsingin suurpommituksista kerrotaan uudessa Ilta-Sanomien erikoislehdessä Pommitukset.

Näytä suurempi kartta

Tältä kartalta voit tutkia millaista tuhoa pommitukset Helsingissä tekivät helmikuussa 1944. Karttaa lähentämällä pääset katsomaan paikkoja tarkemmin. Klikkaamalla näet tietoja pommeista ja uhreista. Uhrit on merkitty valkoisella ympyrällä.

Kartalle on merkitty vain Helsinkiin ja lähialueelle pudonneet pommit. Valtaosa pommeista putosi kohdealueen ulkopuolelle. Kaikkien menehtyneiden kuolinpaikka ei ole tarkassa tiedossa. Kartalta puuttuu Santahamina, jossa pommitukset vaativat neljä uhria.

Lähteet: Jukka L. Mäkelä: Helsinki Liekeissä (Werner Söderström 1967), Antero Raevuori: Hävittäkää Helsinki (Otava 2014), Martti Helminen, Aslak Lukander: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944. (WSOY 2004.) Heikki Nikunen, Jyrki K. Talvitie, Kalevi Keskinen: Suomen Ilmasodan Pikku Jättiläinen (WSOY 2011). Puolustusvoimat. Helsingin Sanomien kuolinilmoitukset 1944. Pertti Alanen, Ahti Lappi: Helsingin ilmapuolustuksen torjuntavoitto 1944 (Ilmatorjuntamuseosäätiö 2004)

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?