Jokaisen abiturientin pitäisi tietää nämä viisi perusasiaa - mutta ei enää tulevaisuudessa?

Julkaistu:

Työryhmä on esittänyt, ettei historia olisi enää pakollinen aine lukiossa. Seuraukset voivat olla opettajan mukaan erittäin huonot.
Pahimmassa tapauksessa lukiolainen saisi valkolakin tietämättä Euroopan unionin taustoja, toisen maailmansodan vaikutuksia tai Neuvostoliiton olemassaoloa.

Uudistetussa mallissa olisi mahdollista, ettei lukiolaisella olisi yhtään pakollista kurssia reaaliaineita, kuten biologiaa, maantiedettä, historiaa, yhteiskuntaoppia, kemiaa tai fysiikkaa.

Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton puheenjohtaja Jari Aalto listasi tärkeimpiä asioita, jotka jäisivät oppimatta, jos lukiolainen jättäisi näiden aineiden opiskelun kokonaan väliin. Mukana on keskeisiä kansalaistaitoja.
 
Suomen poliittinen järjestelmä
- On vaikea kuvitella kansalaista, joka ei tuntisi Suomen poliittista järjestelmää. Asia käydään peruskoulussa jo läpi, mutta syvällisempi ymmärtäminenkin on tarpeen, historian ja yhteiskuntaopin opettajana Helsingin Kallion lukiossa työskentelevä Aalto kertoo.

Taloustieto
- Miten nuori voi tehdä omaa taloutta koskevia päätöksiä, joka nojaa talouskehitykseen ja kansantalouden muutoksiin, jos näistä ei ole ymmärrystä? Nuorten täytyy pystyä tekemään esimerkiksi säästämiseen liittyviä päätöksiä. Se voi olla vaikeaa, jos markkinatalouden ja Suomen talouden tunteminen on heikkoa.

Kansainväliset suhteet
- Peruskoulussa Suomen historia ja kansainväliset suhteet käydään läpi varsin varhaisessa vaiheessa. Periaatteessa olisi mahdollista, että meillä olisi nuoria kansalaisia, jotka eivät tiedä mikä on orja, mikä oli renessanssi, Ranskan vallankumous tai Neuvostoliitto. Puhumattakaan siitä, että he olisivat kuulleet toisen maailmansodan aikaisesta kansanmurhasta.

Suomen historia

- Suomi voisi olla ainoa maa Euroopassa, missä ei tarvitsisi opiskella oman maan historiaa toisella asteella lainkaan.

EU
- Miten nuori voisi selvitä maailmalla, jos oman maan historia olisi hataralla pohjalla? Saati, jos lähtee ulkomaille esimerkiksi työn perässä, eikä ole perillä yhteisestä eurooppalaisesta taustasta.

Aallon mukaan opettajien suuri huolenaihe on oppilaiden kapeneva yleissivistys. Myös lukiolaisten saama apu valinnoissa voi Aallon mukaan aiheuttaa epätasa-arvoa koulujen ja oppilaiden välillä.

-  Lukiolaisten yhdenvertaisuus huolestuttaa. Miten opiskelijaa tuetaan opinnoissa ja valinnoissa eri puolella maata, eri kouluissa? Liian varhain tehdään valintoja, jotka voivat blokata jatko-opiskelumahdollisuuksia tulevaisuudessa, Aalto toteaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt