Lukio läpi ilman historiaa? Opettajat tyrmistyivät esityksestä

Julkaistu: , Päivitetty:

Uudistusehdotus
Työryhmän esityksessä esimerkiksi historia tai biologia eivät olisi lukiolaisille pakollisia aineita.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotelmat lukio-opetuksen uudistamiseksi herättävät hämmennystä.

Ministeriön asettama työryhmä luovutti eilen opetusministeri
Krista Kiurulle (sd) raporttinsa, jossa työryhmä hahmottelee kolme eri mallia lukio-opetuksen uudistamiseksi.

Varsinkin kahdessa mallissa esitetään varsin radikaaleja muutoksia lukio-opetuksen muuttamiseksi. Näissä lukiolaisilla ei olisi yhtään pakollista kurssia reaaliaineita, kuten biologiaa, maantiedettä, historiaa, yhteiskuntaoppia, kemiaa tai fysiikkaa.

Pakollisina lukiolaisille tulisi yksi yhteinen opintokokonaisuus luonnontieteellisissä opinnoissa ja yksi yhteinen opintokokonaisuus humanistis-yhteiskunnallisissa ja katsomuksellisissa opinnoissa.

Opiskelija saisi valita luonnontieteellisistä oppiaineista ja humanistis-yhteiskunnallisista oppiaineista syventäviä kursseja oman makunsa mukaan. Lukiolainen voisi opiskella esimerkiksi psykologiaa ja filosofiaa, mutta jättää historian kokonaan pois tai luonnontieteellisissä oppiaineissa kemiaa ja fysiikkaa ja jättää biologian kokonaan pois.

Sen sijaan terveystiedossa ja uskonnossa tai elämänkatsomustiedossa
olisi yksi pakollinen kurssi.

Opettajien ammattijärjestö OAJ on jättänyt työryhmän raporttiin erillisen lausuman, jossa se ilmaisee huolensa liittyen malleihin.

- OAJ:ssä pelätään sitä, että lukion yleissivistävä ydin on vaarassa kadota, OAJ:n edustajana työryhmässä istunut järjestön erityisasiantuntija Olavi Arra sanoo.

- A-mallihan merkitsee sitä, että jopa yli puolet lukiossa opiskeltavista kursseista olisi valinnaisia kursseja. Valinnaisuuden lisääminen on ihan hyvä, mutta meneminen ikään kuin ultra-valinnaisuuteen kääntyy lukion perustehtävää vastaan, että kaikilla olisi yhteinen, yleissivistävä pohja.

Lukiosta valmistuva ylioppilas voisi mennä yliopistoon ilman, että hän on lukenut lainkaan esimerkiksi yhteiskuntaoppia tai biologiaa.

- Kuinka hän voi seurata yhteiskunnallista keskustelua ja toimia yliopistosta valmistuttuaan eri asioissa, Arra miettii.

OAJ:ssä myös pelätään, että koulutuksen tasa-arvo ja saavutettavuus kärsisivät uudistuksen myötä. Arra muistuttaa, että Suomessa on jatkossakin hyvin erikokoisia lukioita.

- Jos kaikki on valinnaista, pelätään tilannetta, että pienessä lukiossa jonain vuonna jotain oppiainetta ei jostain syystä valita lainkaan. Ja jos useampana vuonna joku keskeinen oppiaine ei toteudu, eihän siellä enää kolmen vuoden päästä ole kelpoista opettajaa saatavilla.

Hänen mukaansa tämä voikin johtaa siihen, että joidenkin aineiden opetus siirtyy opettajille, joilla ei ole aineen opetukseen kelpoisuutta.

- Tämä taas johtaa siihen, että pienissä lukioissa on mahdollisesti entistä enemmän epäpäteviä opettajia, jolloin opetuksen taso laskee ja lukiot jakautuvat selkeämmin hyviin ja huonoihin.

Mitä mieltä olet ehdotetusta lukio-opetuksen uudistamisesta? Keskustele alla olevassa kommenttikentässä.

5 faktaa

1. Eilen julkistettu raportti esittää lukion uudeksi tuntijaoksi kolmea mallia eli A:ta, B:tä ja C:tä. Uutta kaikissa vaihtoehdoissa ovat kaikille opiskelijoille yhteiset teemaopinnot.

2. A:ssa ja C:ssä teemaopintoja opiskeltaisiin kolme kurssia. B:ssä niitä olisi viisi.

3. A ja B eivät edellyttäisi kaikkien oppiaineiden opiskelua. C:ssä jokaista oppiainetta luettaisiin vähintään yhden kurssin verran.

4. Esityksessä kaavaillaan matematiikkaan yhteistä alkuvaiheen opintokokonaisuutta. Tämän arvioidaan kannustavan lukiolaisia, etenkin tyttöjä, pitkän matematiikan opiskeluun.

5. Uusi tuntijako on määrä ottaa käyttöön elokuussa 2016.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt