Himasen kohuteksti julki: Tästä veronmaksajat maksoivat 700 000€ - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Himasen kohuteksti julki: Tästä veronmaksajat maksoivat 700 000€

Pääministeri Jyrki Katainen ja professori Pekka Himanen esittelivät paljon puhutun tulevaisuusraportin sisällön torstaina Helsingissä.

Julkaistu: 7.11.2013 9:30, Päivitetty 7.11.2013 9:33

Professori Pekka Himasen ja hänen kansainvälisen tutkijaryhmänsä kohuttu Kestävän kasvun malli -raportti julkaistiin vihdoin. IS kävi kilpailuttamatta jätetyn 700 000 euron hintaisen, melko koukeroisen kohututkimuksen läpi.

IS TV näyttää livenä raportin julkistamistilaisuuden yllä olevassa ikkunassa klo 9.30 alkaen (huom. video ei näy valitettavasti mobiililaitteilla). Viralliselta nimeltään Kestävän kasvun malli – Globaali näkökulma -raportin ensimmäisessä luvussa Pekka Himanen ja professori Manuel Castells, pohtivat, mitä kehityksellä ylipäätään tarkoitetaan. He pohtivat inhimillistä kehitystä ja vertailevat keskenään korkean inhimillisen kehityksen Suomea, keskitason inhimillisen kehityksen Euroopan Unionia sekä matalan inhimillisen kehityksen Yhdysvaltojen Kaliforniassa sijaitsevaa Piilaaksoa.

Professori Pekka Himanen, pääministeri Jyrki Katainen sekä professori Manuel Castells juttusilla ennen Himasen ja Castellsin johtaman Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen loppuraportin julkistusta

Professori Pekka Himanen ja pääministeri Jyrki Katainen juttusilla Säätytalolla.

Laaja katsaus Nokiaan   Himasen luvussa, jossa käsitellään Suomen kehitystä ja Suomen mallia, hän käy laajasti läpi muun muassa Nokian kehitystä ja sen taloudellisen menestyksen hiipumiseen johtaneita tekijöitä.

Hän tuo esille, kuinka Nokialla ei nähty it-maailman murrosta, ja vielä pitkään iPhonen lanseeraamisen jälkeen Nokia julisti virallisesti, että se oli teknologiabisneksessä, ei sisältöpuolella, ja että ne olivat erillisiä osa-alueita. Himanen muistaa mainita myös it-menestystarina Linus Torvaldsin.

Pääministeri Katainen saapuu tilaamansa tulevaisuusselvityksen julkistamistilaisuuteen Helsingin Säätytalolle.

Sitten katsaus Chileen   Professoreiden Fernando Calderónin ja Castellsin luvussa tarkastellaan puolestaan Chilen kehitystä.

Professori Calderon on kirjoittanut luvun myös inhimillisestä kehityksestä ja sen uudelleenarvioinnista.   ”Tilanne edellyttää uusien näkökulmien ja poliittisten ohjelmien löytämistä. Niiden tulee yhdistää kansalliset vaihtoehdot globaaliin politiikkaan, joka ottaa huomioon sen voimakkaan epäsymmetrisen keskinäisen riippuvuuden, joka muutoksen ja epävarmuuden ilmiöllä on. Lukuisat vaatimukset ja yhteiskunnalliset mielenilmaukset ympäri maailmaa ovat tuomassa keskeisiksi kehityskysymyksiksi arvokkuuden, ihmisoikeudet ja rauhan sekä sellaisten tulevaisuudennäkymien  sinnän, jotka menevät pidemmälle kuin käsillä olevien ongelmien välineelliset, institutionaaliset ja taloudelliset ratkaisut, hän kirjoittaa.     ”Näkökulman uudistaminen edellyttää ennen kaikkea pitämään yllä moniglobaalin kriisin muutosten ja haasteiden perustaa ja sopeutumaan siihen. Tämä nojaa eräänlaisen inhimillisen kehityspedagogisen kulttuurin edistämiseen, joka keskittyy yksittäisten ja kollektiivisten toimijoiden toimijuuskykyjen uudistamiseen. Sen tavoitteena on yhdistää paikalliset ja maailmanlaajuiset tilat sekä historialliset alueet ja kulttuuriset ja teknologiset innovaatiot, jotta tuloksena olisivat arvokkuuden arvot ja avoimet henkilökohtaiset mahdollisuudet”, hän jatkaa.   Lopuksi Himanen maalailee ihmisen arvokasta elämää kehityksen päämääränä. Hän muun muassa nimeää arvokkaan elämän käytännöiksi perustaksi informaatioajan ekologinen talouden ja yhteiskunnan kasvatusmaailman, johtamis- ja työkulttuurin ja uudenlaisen johtamis- ja työkulttuuri, jossa tuottavuus ja hyvinvointi yhdistyvät.

Vaikeaselkoista tekstiä   Raportista löytyy monin paikoin hyvin vaikeaselkoisia tekstejä. Niin kuin esimerkiksi nämä taidonnäytteet.   ”Viime kädessä tärkeä ero on myös se, että arvokkuuden käsite nähdään tässä paitsi ihmisoikeuksien myös etiikan ytimenä, niiden »sydämenä». Tällä ei tarkoiteta, että arvokkuus olisi pelkästään muiden perusarvojen älyllinen perusta vaan että se on myös emotionaalinen sydän, etiikkaa ylläpitävä voima. Käsite tuo mukanaan välittämisen, empatian. Ilman sitä etiikka jää helposti pelkiksi abstrakteiksi periaatteiksi, joita ei toteuteta käytännössä. Arvokkuus on tunne omasta ja muiden arvosta. Välittäminen on eettisestä näkökulmasta ikään kuin ihmisarvo käytäntöön operationalisoituna”, Himanen kirjoittaa.   ”Tärkein havainto edellä esitetyn perusteella on, että tosiasiassa hyvinvointi on kehityksen päämääränä eri ulottuvuuden käsite kuin oikeudenmukaisuus tai vapaus. Olennaista eroa niiden välillä voi luonnehtia niin, että vapaus ja oikeudenmukaisuus ovat eettisiä arvoja, kun taas hyvinvointi on elämänfilosofinen päämäärä. Merkittävin syy arvokkaan elämän valinnalle keskeisimmäksi käsitteeksi on, että siitä voidaan filosofisesti johtaa molempien tasojen käsitteet.”   ”Arvokkuuden kokemus sisältää pohjimmiltaan myös merkityksellisyyden tason: elämä voi olla merkityksellistä, vaikka siihen ei liittyisi sen paremmin onnellisuutta kuin onnistumistakaan. Onnellisuus ja onnistuminen eivät todellakaan ole täysin hallinnassamme. Sitä voi kutsua elämän hauraudeksi. Tässä näyttäytyy myös elämän mysteeri: elämän voi kokea merkitykselliseksi, vaikkei ole onnellinen eikä onnistunut. Siinä mielessä tärkein elämänfilosofinen päämäärä ei ole hyvinvointi vaan merkityksellisyys (eli elämä, jolla on tarkoitus: a worthy life).”

Tästä pääset lukemaan raportin kokonaisuudessaan.

Filosofi Pekka Himasen tekemästä tulevaisuusselvityksestä maksettiin 700 000 euroa.

Linus Torvalds.

Professori Manuel Castells.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?