Uutuuskirja pureutuu lestadiolaislasten hyväksikäyttökokemuksiin: ”Lapsuus loppui siihen”

Lastensuojelun tutkija Johanna Hurtig perehtyy uutuusteoksessaan vanhoillislestadiolaisten parissa tapahtuneeseen lasten hyväksikäyttöön.

Johanna Hurtigin mukaan lasten hyväksikäyttö on yhä vanhoillislestadiolaisten parissa tabu.

17.10.2013 4:23

-Se oli semmosta, että se lapsuus loppui siihen, toteaa Jarkko omasta seksuaalisesta hyväksikäytöstään Hurtigin keskiviikkona julkaistussa teoksessa Taivaan taimet – Uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta.

Helsingin yliopistossa työskentelevä Johanna Hurtig on vuosien saatossa kuullut 178 hyväksikäytetyn tarinan. Teot ovat tapahtuneet pääosin 1980–1990-luvuilla.

Tutkimuksen perusteella hyväksikäyttöä on lestadiolaisyhteisössä tiedettyä enemmän. Asiat ovat yhä liikkeen piirissä tabu.

Äiti sulki silmänsä

Seksuaalinen hyväksikäyttö tiiviissä uskonlahkossa tapahtuu useimmiten perheen piirissä. Kun uhrit muistelevat vuosikymmenten jälkeen esimerkiksi isän, isoveljen tai ukin tekoja, äidin suhtautuminen asiaan vaivaa monen mieltä.

 -Olen miettinyt, että miten ihmeessä se äiti saattoi tekeytyä niin tietämättömäksi kaikesta? (...) Miten voi olla niin, että pikkutyttö vuotaa verta, mutta äiti ei tiedä mistään mitään, pedofiilin uhriksi joutunut Kaija ihmetteli kohtaloaan.

Toki tutkimuksessa löytyi aitoakin äidinrakkautta. Saaralle äiti oli suuri apu sillä hetkellä, kun kaikki paljastui.

-Sitten se (äiti) selvensi, että on se tehnyt sulle mitä tahansa, niin se ei ole sun vika. Sitten lähti se hirveä hätä pois, että se ei ole mun vika. Ja sitten heti soitti kriisiapua sinne paikalle, kertoi Saara tutkijalle.

Lapsi jää yksin

Tutkimushaastatteluissa tuli esiin anteeksiannon helppous yhteisön sisällä. Aikuinen saa anteeksi ja lapsi jää yksin kärsimään.

-Se puhuja sanoi mulle, että poliisille niitä ei saa viedä. Seurakunnan maine voisi mennä siitä ja että mä en jaksaisi sitä, mikäli jäisin niin yksin siinä tilanteessa, hyväksikäytön uhriksi joutunut Eeva muistelee kokemaansa painostusta.

Viime vuosina tilanne on parantunut, mutta paljon on vielä tehtävää.

- Kun mä olen uhri, niin mä bongaan pedofiilit. Mä haistan ne. Suviseuroissakin tunnistan. Välillä en pysty edes kulkemaan siellä, pitää mennä asuntovaunulle, kertoi Sari kokemuksistaan keväällä 2011.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?