Uusi Kirja: Mannerheim tyri ennen suurhyökkäystä

Julkaistu:

Marsalkka Mannerheimin vastuulla on, että Suomen päämaja oli kyvytön tekemään päteviä tilannearvioita, eikä ajanut läpi riittäviä puolustuksen tehostustoimia vuoden 1944 alkupuolella.
Näin arvioi valtiotieteen tohtori, eversti Pekka Visuri uudessa kirjassa Mannerheimin ja Rytin vaikeat valinnat (Docendo).

Väärät tilannearviot johtivat siihen, että Suomi koki suuria tappiota Neuvostoliiton kesän 1944 suurhyökkäyksessä. Visurin mukaan Mannerheim halusi vahvistaa mieluummin Aunuksen ja Vienan puolustusmahdollisuuksia kuin vahvistaa Kannaksen puolustusta.

Mannerheim selitti hallituksen sisäpiirille, että Itä-Karjala kannattaisi pitää suomalaisten hallussa panttina mahdollisia rauhanneuvotteluja varten. Presidentti Risto Ryti oli samaa mieltä.

Visurin mukaan tämä johti siihen, että Itä-Karjalasta muodostui loukko, johon valtaosa armeijasta oli sidottu. Karjalan Kannaksen ”pääovi” taas oli auki. Visurin mielestä 70 vuoden mittainen tutkimus päämajan toimista jättää edelleen liikaa kysymyksiä ja jatkotutkimusta tarvittaisiin.

Visurin mielestä vanhan marsalkan hermot kuitenkin pitivät, kun kriisi iski päälle. Hänen johdollaan rintama saatiin vakautettua. Hän pystyi iästään huolimatta työskentelemään pitkiä päiviä ja ”antamaan nopeiden tilannemuutosten vaatimia käskyjä”.

Visurin mielestä Saksan apu, joka taattiin Ribbentropp-sopimuksella, kannatti ottaa vastaan. Sen hintana oli Rytin antama lupaus, että Suomi ei neuvottele Neuvostoliiton kanssa rauhasta ilman Saksan suostumusta. Tämä johti pian Rytin eroon ja myöhemmin tuomitsemiseen sotasyyllisenä vankilaan. Visurin mielestä Saksan apu esti rintaman romahtamisen ratkaisevalla hetkellä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt