Kotimaa

Muistatko nämä ministerien kohuerot?

Julkaistu:

Ministerierot
Kehitysministeri Heidi Hautalan ero ministerin tehtävistä Greenpeace-kohun vuoksi oli kova isku kokeneelle poliitikolle.
Kyse ei ole aivan ainutlaatuisesta tapahtumasta. Valtioneuvoston jäsenyydestä eli hallituksesta on ennenkin lähdetty kohun vuoksi.

Heidi Hautalan mukaan oli parempi, ettei hän jatka tässä tilanteessa ministerinä. Ministerien erojen syitä on vaikea laittaa järjestykseen kohun suuruuden perusteella, mutta jotkut erot ovat syöpyneet kansan pitkään poliittiseen muistiin koskettavuudellaan tai erikoisuudellaan enemmän kuin toiset.

Viimevuosien Suomen poliittisessa historiassa kovia ministerieroja on yllättävän paljon. Leimaamatta ketään voi sanoa, että ero on silloin ainoa mahdollisuus, jos luottamus on mennyt.

Tuoreessa muistissa on ns. tekstiviestikohu. Alkuvuodesta 2008 ulkoministeri Ilkka Kanerva herätti huomiota tekstiviesteillään. Tekstarikohun toinen osapuoli oli Johanna Tukiainen, joka kertoi viestien sisällön julkisuuteen.

Silloinen valtiovarainministeri ja kokoomuksen puoluejohtaja Jyrki Katainen ilmoitti 1.4.2008, että kohun vuoksi Kanerva ei enää voi jatkaa ulkoasiainministerin tehtävässä. Kanerva joutui eroamaan 4.4.2008. Hänen seuraajakseen ulkoministeriksi nimitettiin Alexander Stubb.

Erot nostavat usein pintaan vahvoja tunteita ja jopa katkeruutta. Ilkka Kanerva arvioi hänen hallituksesta saamiensa lähtöpassien johtavan "poliitikkojen yksityisyyden suojan rapautumiseen". Kanervan mukaan "hänen elämäntyönsä meni viemäriin."

Monenlaisia eroja

Suvi Lindén joutui eroamaan kulttuuriministerin tehtävistä 27.5.2002 sen jälkeen, kun  Ilta-Sanomat julkaisi uutisen, jossa kerrottiin kulttuuriministeri Lindénin myöntäneen valtionapua golfkentälle, jossa hän perheineen oli osakkaana.

Dramaattinen ero ei välttämättä päätä koko poliittista uraa. Suomen ensimmäinen naispääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.) nousi pääministeriksi, kun hän toi upean vaalivoiton puolueelleen vuonna 2003. Jäätteenmäen pääministerikausi jäi kuitenkin dramaattisen lyhyeksi. Vain 68 päivän kuluttua hän päätyi eroamaan virastaan ns. Irakgaten vuoksi. Eduskunta valitsi hänen seuraajakseen Matti Vanhasen samasta puolueesta. Jäätteenmäen poliittinen ura ei kuitenkaan päättynyt, vaikka hän jätti myös Keskustan puheenjohtajan paikan lokakuussa 2003. Jäätteenmäki valittiin kuitenkin Euroopan parlamenttiin kesäkuussa 2004 lähes 150 000 äänellä.

Kuka kaatoi ja kenet?

Kohueroissa ei aina ole selvää, kuka kaatoi ja kenet. Hyvä esimerkki tästä on Arja Alhon (sd.) ero valtiovarainministerin tehtävistä vuonna 1997. Ministeri Alho hyväksyi STS-pankin entisen pääjohtajan Ulf Sundqvistin (sd) vahingonkorvausvelvoitteen sovitteluesityksen. SDP:n entisen puoluejohtaja Sundqvist kanssa tehty sopimus johti ainakin ministeri Alhon eroon.

Matti Aura (kok.) aloitti liikenneministerinä vuonna 1997. Hän erosi kaksi vuotta myöhemmin Soneran osakeannista seuranneen kohun vuoksi. Soneran osakeannissa yhtiön silloinen pääjohtaja ja entinen SMP-poliitikko Pekka Vennamo sai erityiskohtelun, jota Aura perusteli mm. Vennamon sitouttamisella yhtiöön. Julkisen arvosteluryöpyn seurauksena Aura jätti lopulta tehtävänsä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo (kesk.) joutui eromaan 1992. Hän sai ehdollista vankeutta lahjusten ehdottamisesta ns. koplauksen vuoksi. Oikeudenkäynti liittyi 1990-luvun pankkikriisiin ja hänen omien yritystensä talousvaikeuksiin.

Ministerin erojen syitä ja seurauksia puidaan usein pitkään. Niistä riittää parhaimmillaan tutkittavaa poliittisen historian tuntijoille pitkäksi ajaksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt