It-asiantuntija Petteri Järvinen tyrmistyi OP-Pankin selityksestä - "Kenellä tässä nykyään rahaa on?"

Sähköisen tunnistautumisen pitäisi it-asiantuntija Petteri Järvisen mukaan olla valtion eikä pankkien käsissä.

Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen.

1.10.2013 11:28 | Päivitetty 1.10.2013 12:37

Tietotekniikka-asiantuntija Petteri Järvinen pohdiskeli tiistaiaamuna Twitterissä pankkien monopolia verkon henkilötunnistepalveluiden tuottamisessa.

- Mistä riippumaton tunnistepalvelu kansalaisille, Järvinen kysyi Twitterissä.

Hän intoutui pohtimaan asiaa luettuaan päivän Helsingin Sanomista tapauksesta, jossa OP-Pankki ei ollut myöntänyt maahanmuuttajataustaiselle miehelle verkkopankkitunnuksia.

Pankin mukaan syynä oli se, ettei miehellä ollut säännöllisiä tuloja. Miehellä oli kuitenkin pankissa tili ja Visa electron -kortti. Hän oli hakenut verkkopankkitunnuksia hallinnoidakseen tuoreen yrityksensä tuloja nettipankissa.

Järvinen tyrmistyi OP-Pankin selityksestä.

- Kenellä tässä nykyään rahaa on? Kaikki mitä tulee, menee bitteinä suoraan laskuihin. Voisi oikeasti miettiä, mikä on pankin rooli, jos ihmiseltä menee suoraan palkka kaikkiin online-maksuihin ilman, että asiakas edes näkee rahojaan, Järvinen sanoo.

Verkkopankkitunnuksia tarvitaan nykyisin paljon muuhunkin kuin perinteisten pankkiasioiden hoitamiseen. Niillä pääsee kirjautumaan muun muassa Kelan palveluihin ja tunnistautumaan monissa muissakin yhteyksissä verkossa. Sähköinen asioiden hoitaminen voi vaikeutua merkittävästi, jos verkkotunnistetunnuksia ei ole.

Järvinen muistuttaa, että yhä on paljon suomalaisia, jotka eivät käytä verkkopankkia tai edes pankin palveluja.

- Tiedän ekonomitason ihmisiä, jotka hoitavat edelleen raha-asiansa pankkitiskillä ja heillä ei ole verkkopankkitunnuksia. Silloin he eivät pääse todentamaan henkilöllisyyttään esimerkiksi Kelan palveluissa.

Myös operaattorit ja jotkut verkkokaupat vaativat verkkotunnistautumista, samoin kansalaisaloitteiden sähköinen allekirjoittaminen.

- Tietoyhteiskunnan kaupalliset palvelut on sidottu pankkisuhteeseen. Se on ihan kohtuuton vaatimus. Pankit tekevät rahaa todentamisella ja se on sen takia aika kallista, Järvinen jyrähtää.

Suomi oli sähköisen tunnistautumisen kärjessä vuonna 1999, kun sähköinen henkilökortti, HST, kehitettiin.

- Suomi oli edelläkävijä, mutta sitten ei mitään tapahtunutkaan, mikä johtui osittain pankkien vastustuksesta. Pankit halusivat pitää hyväkatteisen TUPAS-tunnistuksen itsellään ja tarjota sitä palveluna.

Vaihtoehto mobiilipuolelta?

Vaihtoehtoisesti tunnistautuminen voisi Järvisen mukaan tapahtua esimerkiksi mobiilitekniikan avulla.

- Melkein jokaisellahan on kännykkä, oli sitten maahanmuuttaja tai johtaja, joka ei halua pankkitunnuksia tietoturvasyistä. Operaattori voisi periä siitä pienen maksun, mutta ei se varmaan isompi olisi kuin pankeille menevä.

Operaattorien puolesta Järvisen ehdotus on tervetullut. Ne ovat yrittäneet saada itselleen mobiililtunnistepalveluita, mutta hanke etenee jähmeästi.

- Sellaista on väsätty lähes kymmenen vuotta. Valtiolla ja operaattoreilla motivaatio on aika korkealla, sanoo johtaja Anssi Okkonen Elisan asiakasvuorovaikutuksen palveluista.

  Meillä on mielestämme tosi hyvä väline, jolla pääsisimme oikeasti salasanahelveteistä seuraavaan, kehittyneempään vaiheeseen.

Mobiilitunnistautumisessa käytettäisiin puhelimen sim-korttia ja sim-koodia, jotka keskustelisivat käyttäjän pyynnöstä verkkopalveluiden kanssa.

- Meillä on mielestämme tosi hyvä väline, jolla pääsisimme oikeasti salasanahelveteistä seuraavaan, kehittyneempään vaiheeseen, Okkonen sanoo.

Pankkien kanssa ei kuitenkaan vielä ole löytynyt yhteistä ja yhtenäistä toimintatapaa. Sellainen tarvittaisiin, ennen kuin mobiilitunnistautuminen on laajemmin mahdollista. Okkosen mukaan lähes vuosikymmenen kestänyt viivyttely on pudottanut Suomen tunnistautumisen kärkimaiden junasta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?