Karjalankannaksen tarinoita etsitään vihdoin - osaatko auttaa?

Julkaistu:

Karjalankannas on ainutlaatuinen laboratorio, jossa on vuosisatojen ajan testattu eri kansallisuuksien, kulttuurien ja uskontojen yhteiseloa – milloin sodissa ja rajasiirroissa aina Pähkinäsaaren rauhasta 1323 alkaen, milloin sulassa sovussa vaikkapa kalakauppoja hieroen.
Sata vuotta sitten esimerkiksi päivittäisiä junavuoroja kulki suomalaisen Terijoen ja venäläisen Pietarin välillä peräti 40.

Siihen verrattuna neljä päivittäistä Allegro-vuoroa Pietarin ja Suomen välillä kuulostaa varsin vaatimattomalta.

Tätä kaikkea pohditaan parhaillaan Lappeenrannassa, jossa on meneillään kunnianhimoinen projekti Kannaksen taide- ja kulttuuriperinnön keräämiseksi.

Etelä-Karjalan museo ja Etelä-Karjalan taidemuseo ovat yhdistäneet voimansa tutkimus- ja näyttelyhankkeeseen, jonka on määrä valmistua keväällä 2015.
Hanke kulkee myös työnimellä Kannaksen kulta-aika.

- Haluamme kysyä, mikä oli loppujen lopuksi kulta-aikaa Kannaksen näkökulmasta. Jos sitä katsoo alueen kehittymisen ja vilkkauden kannalta, aika alkoi oikeastaan 1870 ja päättyi 1944, intendentti Leena Räty sanoo.

Vuonna 1870 valmistui junarata Suomen suurruhtinaskunnan ja Pietarin välille, mistä alkoi esimerkiksi pietarilaisten turistien ja huvila-asukkaiden tulva Terijoen hiekoille.

Vuonna 1944 Suomi puolestaan menetti Karjalankannaksen lopullisesti Neuvostoliitolle ja alueesta tuli Neuvostoliiton loppuajoiksi asti laiminlyöty ja monenlaisilla kulkurajoituksilla tukahdutettu rajavyöhyke.

Kannas-projektissa Etelä-Karjalan museot etsivätkin nyt kaikkea mahdollista tietoa, valokuvia, taideteoksia ja esineistöä juuri tuolta noin 75 vuoden mittaiselta ajanjaksolta. Apua toivotaan sekä tavallisilta suomalaisilta että mahdollisuuksien mukaan myös tavallisilta venäläisiltä.

- Tarvitsemme ennen kaikkea tavallisten ihmisten tarinoita noilta ajoilta. Millaista oli ihmisten elämä esimerkiksi 1900-luvun alussa Kannaksella? Miten elivät ajurit, nuohoojat, taiteilijat ja kauppiaat? projektitutkija Johanna Piipponen kuvailee.

Tiedonhausta vastaava Piipponen uskookin, että molemmin puolin rajaa on yhä sukuja, joilla on esimerkiksi tuolta ajalta periytyviä esineitä tai kirjeitä.

- Tiedämme, että on olemassa sukuja, joissa vedettiin Venäjän vallankumouksen aikoihin kirjaimellisesti pitkää tikkua siitä, kummalle puolelle rajaa mennään. Osa suvuista jakautui tuolloin kahtia eri puolille rajaa ja heidän jälkeläisiinsä haluaisimme nyt yhteyttä, museotoimenjohtaja Päivi Partanen kertoo.

Osa Kannaksen kuuluisista aatelis- ja liikemiessuvuista muutti myös eri puolille Eurooppaa Venäjän myllerrystä pakoon, ja heidänkin tarinansa kartoittaminen kuuluu yhtenä osana tutkimusprojektiin.

Jos sinulla tai sukusi jäsenillä on mielenkiintoista tietoa tai esineistöä Kannaksen elämästä vuosilta 1870–1944, voit lähettää sähköpostia Etelä-Karjalan museoille osoitteeseen museot@lappeenranta.fi tai soittaa numeroon 040 6613079/Piipponen.


 

 

 

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt