Sote-työryhmä, kuntatyöryhmä, vanhustyöryhmä... Nykyisen hallituksen työskentely näyttää olevan yhtä työryhmien perustamista ja niissä istumista.
Tilastojen perusteella pääministeri Jyrki Kataisen (kok) hallitus onkin ollut varsin innokas erilaisten työ- ja selvitysryhmien perustamisessa.
Valtioneuvoston hankerekisteriin on tähän mennessä kirjattu 519 ministeriöiden eri tarkoituksiin perustamaa työryhmää - lähestulkoon yksi jokaista hallituksen istumaa päivää kohden. Näistä 80 liittyy suoraan hallitusohjelmaan.
Ministeriöiden työryhmäinto näyttäisi kuitenkin pienentyneen vuosien varrella. Esimerkiksi Matti Vanhasen (kesk) kesällä 2003 aloittanut ensimmäinen hallitus nimitti samassa ajassa peräti yli 700 työryhmää, joista 114 hallitusohjelman pohjalta.
- Työryhmätyöskentely ei ole lisääntynyt tämän hallituksen aikana. Ministeriö on vienyt Hareen (hankerekisteri) tiedot noin 200-240 hankkeesta vuosittain usean vuoden ajan, kertoo hankkeista kirjaa pitävän valtiovarainministeriön tietojohtaja Irja Peltonen.
Jokainen hanke tarkoittaa yleensä vähintään yhden asiantuntija- ja virkamiesryhmän perustamista.
Hankalaksi haukuttuun rekisteriin jää kuitenkin kirjaamatta runsaasti hankkeita, tai ne kirjataan sinne viipeellä. Käytännössä kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa työryhmien tarkasta määrästä.
Myös oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen hiljattain julkaiseman raportin mukaan työryhmävalmistelun osuus on pudonnut. Tämä ihmetyttää lainvalmistelusta kaksi vuotta sitten väitöskirjansa tehnyttä Auri Pakarista.
- Pitkällä aikavälillä työryhmien määrä on kasvanut paljonkin. Tähän saakka kaikki tutkimukset ovat päätyneet samaan, Pakarinen sanoo.
Samaan havaintoon ovat päätyneet monet ministeriöiden työryhmien vetäjät ja jäsenet, joilta IS kysyi kokemuksia työryhmätyöskentelystä.
YM: Joukkoistamisesta vaihtoehto?
Tällä hetkellä ympäristöministeriössä toimii parikymmentä lainsäädäntötyöhön liittyvää työryhmää.
– Käsitykseni on, että työryhmien määrä ei ole merkittävästi muuttunut verrattuna aikaisempiin vaalikausiin, sanoo lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn.
Hänen mukaansa ministeriössä on jo kokeiltu vaihtoehtoja palaveripöydän ääressä istumiselle.
– Uusista vuorovaikutuskeinoista voidaan mainita joukkoistaminen. YM:llä oli mahdollisuus olla ensimmäinen ministeriö joukkoistamisen käytössä, kun tänä keväänä kysyttiin joukkoistamisen avulla kansalaisten ideoita maastoliikennelain uudistamiseksi.
Säätiölain uudistamista valmisteleva työryhmä luovutti mietintönsä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille 15. toukokuuta.
TEM: "Perustan yhden, lakkautan kaksi"
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen kertoo työryhmien määrän kasvaneen ministeriössä viime aikoina. Syynä ovat meneillään olevat muutokset ja ”erityisasiat”, joita ministeriöllä on hoidettavanaan.
– Esimerkiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusuudistusta varten perustettiin hallituksen päätöksellä hiljattain kuusi työryhmää kerralla, hän kertoo.
Suomen kokeneimpiin virkamiehiin lukeutuva Virtanen kertoo pyrkivänsä itse asettamaan niin vähän työryhmiä kuin mahdollista.
– En ole työryhmien ystävä. Minulla onkin sellainen slogan, että kun asetan yhden työryhmän, niin pyrin lakkauttamaan kaksi, hän paljastaa.
Virtanen sanoo istuvansa itse noin kymmenessä työryhmässä. Tavallisesti puheenjohtajana toimivan Virtasen mielestä työryhmän kokoontuminen saa kestää korkeintaan tunnin.
– Joillakin kokous voi kestää viisi tuntia. Siellä haahuillaan tietämättä oikein mitä pitäisi tehdä. Jotka eivät valmistele asioita kunnolla ovat työelämän tuholaisia, Virtanen moittii.
SM: Työryhmät kasaantuvat
Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg vetää itse ryhmää, joka arvioi ministeriön edustajien työryhmiin osallistumisen tarpeellisuutta.
– Kaikissa ei tarvitse olla mukana, on osattava priorisoida, hän sanoo. Hänen mukaansa työryhmät kasautuvat usein samoille virkamiehille, mikä vie aikaa varsinkin johtotehtävissä työskenteleviltä.
– Työryhmätyö, jolla on fokusoitu tehtävä, pohdittu laaja-alainen kokoonpano ja selvä aikataulu, on parhaimmillaan erittäin tuottavaa, hän kehuu.
– Puheenjohtajalta vaaditaan paljon, hyviä sosiaalisia taitoja ja johtamisen taitoja. Hän voi myös tuhota työryhmätyöskentelyn idean esimerkiksi junttaamalla tai olemalla liian lepsu, Nerg sanoo.
OKM: Työryhmien määrä huolestutti
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön paikalta hiljattain eläkkeelle jäänyt Harri Skog kertoo kiinnittäneensä huomiota työryhmien määrään.
– Sellainen näppituntuma on, että määrällisesti työryhmätyöskentely on lisääntynyt, Skog sanoo.
Hän kertoo teettäneensä muutama vuosi sitten selvityksen asiasta.
– Olin huolissani, kun työryhmiä alkoi silloin olla aika tavalla, Skog kertoo.
Selvityksessä todettiin työryhmäjäsenyyksiä olevan ministeriössä ”erittäin paljon”, ja sen pohjalta myös muut ministeriöt alkoivat selvittää työskentelykäytäntöjään.
– Henkilöstö kuormittuu työryhmissä, ja riskinä on, että oman alueen kehittämistyö jää vähemmälle. Riskinä on myös, että siellä käydään vain ajamassa omia etuja, Skog selittää.
Pitkän uran tehnyt Skog tietää erilaisten työskentelytapojen vaihdelleen vuosien varrella.
– Yhdessä vaiheessa käytettiin aina selvitysmiehiä. Viime vuosina tällainen verkostomainen työskentely on lisääntynyt.
Petteri Orpo veti työryhmää, joka selvitti umpisolmuun ajautunutta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta.
STM: Vaihtoehtoja mietitty
Sosiaali- ja terveysministeriön hallintoylijohtaja Jaana Koski arvelee työryhmien määrän lisääntyneen sitä mukaa, kun ministeriöt ovat ottaneet valmisteluun mukaan enemmän ulkopuolisia asiantuntijoita.
– Tällä hallituskaudella on tietenkin isoja poikkihallinnollisia hankkeita, joiden työskentely on noussut julkisuudessa esille. Ehkä tämä antaa kuvan, että työryhmät ovat lisääntyneet, hän pohtii.
Kosken mukaan valtioneuvosto on pohtinut myös vaihtoehtoja työryhmätyölle.
– Viime aikoina on myös keskusteltu komiteoiden lisäämisestä suurissa hankkeissa. Jotkin asiat voisivat tietenkin vaatia tällaista perinpohjaista selvittelyä. Hallituskausi voi kuitenkin olla liian lyhyt tällaiseen valmisteluun.
VNK: "Parannettavaa riittää"
Pääministeri Jyrki Kataisen valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen sanoo, ettei turhissa työryhmissä istumiseen enää riitä aikaa.
– Työtahti on sen verran tiivis, että työryhmien asettamista ainakin kansliassa pohditaan aika tarkkaan, jotta aikaa ei mene turhaan kokouksessa istumiseen. Myös kokousten laatua ja niihin valmistautumista on korostettu, Heinonen kertoo.
– Parannettavaa silti työskentelytavoissa riittää, hän myöntää.
Heinonen arvioi valtioneuvoston kanslian asettavan työryhmiä keskivertoministeriötä vähemmän. Hän muistuttaa, että kanslian tehtävänä on koko valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun yhteensovittaminen.
– Tällöin työryhmissä on siis mukana useiden eri ministeriöiden ja hallinnonalojen edustajia, hän sanoo.