Jos laudaturit jäivät uupumaan todistuksesta, tuoreen ylioppilaan ei kannata masentua.
IS:n haastattelemat eri alojen menestyjät osoittavat, ettei pärjäämiseen välttämättä tarvita huippuarvosanoja. Rohkaisevaksi esimerkiksi sopii vaikkapa presidentti Sauli Niinistö, joka kirjoitti aikoinaan vain approbaturin paperit.
IS esittelee yhdeksän urallaan menestynyttä suomalaista, joiden todistuksessa ei komeillut kymppirivejä.
Uusi äidinkielen kolme kertaa
Huonon koulumenestyksen kanssa painiskelevia Hjallis Harkimo neuvoo yrittämään ja tekemään töitä. - Loppuelämässä tarvitaan muutakin kuin ylioppilastodistus.
Liikemies ja urheilumanageri Hjallis Harkimo jäi kouluaikoinaan kaksi kertaa luokalleen. Lukio-opintonsa hän suoritti reilun kuutosen keskiarvolla.
Varsinkin ainekirjoitus oli lukihäiriön vuoksi kuin tervanjuontia. Ylioppilaskirjoituksissa Harkimo joutui kirjoittamaan äidinkielen aineen neljä kertaa ennen kuin sai hyväksytyn arvosanan.
Harkimo pänttäsi antaumuksella ennen kirjoituksia, otti yksityistunteja ja kirjoitti lopulta ylioppilaaksi C:n papereilla. Lukion jälkeen hän haki ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun, jonka ovet aukesivat kolmannella kerralla.
- Sen jälkeen ylioppilastodistus ei ole tullut vastaan. Ne, jotka olivat luokallani parhaita, eivät päässeet sen pidemmälle kuin minäkään, Harkimo sanoo.
Valkolakin lisäksi lukiosta jäi käteen sivistystä, yleistietoa ja ihmissuhteita.
- Ja antaahan se uskottavuutta, kun on tutkinto, Harkimo lisää.
Oman alan löytyminen toi menestyksen
Vaatimaton ylioppilastodistus ei harmita Paula Risikkoa.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) sai ylioppilaskirjoituksista vain lubenterin paperit. Myöhemmin hän väitteli tohtoriksi asti.
- Lukio ja kirjoitukset eivät menneet lainkaan hyvin, mutta omalle alalle pääseminen motivoi valtavasti. Halusin jo pienenä sosiaali- ja terveysalalle, Risikko sanoo.
Yläasteella Risikko oli hyvä oppilas. Lukiossa arvosanat putosivat seiskoiksi ja kaseiksi.
- En osaa selittää, miksi. Ei se ollut siitä kiinni, että en olisi lukenut, Risikko miettii.
Risikko jatkoi heti lukion jälkeen sairaanhoitajakouluun, johon pääsemisessä arvosanoilla oli osansa, mutta pääpaino oli soveltuvuustesteissä. Arvosanoja ei ole kyselty myöhemminkään elämässä.
Uusille ylioppilaille Risikko antaa mummoltaan oppimansa neuvon: olkaa ahkeria ja rohkeita.
- Jos ylioppilastutkinto menee heikosti, ei kannata surra. Ei se ole vielä kaikki, mitä teistä tulee. Olen sitä mieltä, että ahkeruudella pääsee eteenpäin.
Äidinkielen arvosana kaiveli
Arvi Lind myöntää olleensa hieman laiska opiskelija.
Eläkkeelle jäänyt uutisankkuri Arvi Lind on opiskellut yliopistossa suomen kieltä ja kotimaista kirjallisuutta. Ylioppilaskokeissa äidinkieli tuotti kuitenkin hänelle pettymyksen.
- Opettajan mielestä minun piti olla varma laudaturin kirjoittaja. Olin tottunut kirjoittamaan pakinoita ja valitsin kirjoituksissa väärin asia-aineen, hän kertoo.
Yleisarvosanakseen Lind sai approbaturin. Äidinkielestä saatu C oli kuitenkin ainoa asia, joka kirjoituksissa jäi kaivelemaan.
Approbatur ei 1960-luvun alussa ollut yhtä heikko arvosana kuin nykyään, ja Lindin päättötodistuksen keskiarvo oli kahdeksan kieppeillä.
- Keskikouluvaiheessa olin luokan priimus, mutta lukio meni rennommin. Pelasin siihen aikaan jääkiekkoa ja seurustelin tyttöjen kanssa, hän muistelee.
Huipputodistuksen sijaan käteen jäivät kielitaito ja yleissivistys. Arvosanojen perään kukaan ei ole kirjoitusten jälkeen kysellyt.
- Neuvoisin nuoria opiskelemaan täysillä ja tosissaan, mutta korkeakoulupaikka ei ole ylioppilaalle itsetarkoitus. Nykyään on niin monta hyvää väylää opiskella käytännön aineita, Lind sanoo.
Auto jäi saamatta
Eero Lehteä harmittaa, kun kielten opiskelu jäi.
Yrittäjä ja kansanedustaja (kok) Eero Lehti oli koulupoikana kiinnostunut urheilusta, moottoripyöristä ja tytöistä - usein koulutehtävien kustannuksella. Lehti sai nelosia ruotsista ja englannista ja jäi kerran jopa luokalleen.
- Terveysopin opettajan kanssa tuli näkemysero siitä, tarvitseeko vatsahapon kemiallista kaavaa myöhemmässä elämässä, hän nauraa.
Ylioppilaskirjoitusten eteen Lehti näki vaivaa: äiti oli luvannut auton, jos poika saisi laudaturin paperit. Kirjoituksista tuli kolme cum laudea ja laudatur.
- Arvosanat mittaavat tietoa, tottelevaisuutta ja huolellisuutta. Yhteiskunnassa ja elämässä taas menestyvät kunnianhimoiset, oma-aloitteiset ja luovat, Lehti pohtii.
Nuoria Lehti neuvoo asettamaan itselleen tavoitteita ja valmistumaan nopeasti.
- Kannattaa tunnistaa taipumuksensa ja hakeutua tehtäviin, joissa niitä voi hyödyntää, hän sanoo.
Pilkunviilaajasta approbatur
Arvosanoihin tuijottaminen on Vesa Keskisen mielestä turhaa.
Kyläkauppias Vesa Keskinen kirjoitti kaikista kielistä - ruotsista, englannista ja saksasta - approbaturin, eli alimman hyväksyttävän arvosanan.
- Kielet eivät menneet päähäni, Keskinen kuittaa.
Karvas pettymys kirjoituksissa koitui siitä, että pilkunviilaajaksi itseään luonnehtiva Keskinen sai yllättäen myös äidinkielestä A:n.
- En koskaan unohda sitä pettymystä. Äidinkieli on rakas harrastukseni.
Hän arvelee, että poissaolotuntien määrällä oli merkitystä kirjoitusten arvosanoihin.
- Epävirallisesti olen ollut eniten pois lukiosta. Luin kyllä oppikirjoja, mutta iltaisin kotona. Arvostan vapautta yli kaiken ja halusin olla oman tieni kulkija, Keskinen tunnustaa.
Keskinen oli paljon pois myös matematiikan tunneilta, koska ei jaksanut kuunnella "itsestäänselvyyksiä". Kirjoituksista hän nappasi laudaturin, yhtä pistettä vaille täydellisellä suorituksella, mikä nostikin reaalista saadun M:n kanssa yleisarvosanan C:hen.
Keskinen kannustaa, että jos uravalinta tuntuu selvältä, arvosanoja on turha tuijottaa.
- Minun yo-todistukseni oli lakkiaisissa pöydällä. Sen jälkeen äiti säilöi sen kassakaappiin vuonna 1986, eikä paperia ole sieltä tätä päivää ennen tarvinnut kaivaa. En ole todella tarvinnut sitä koskaan missään.
Rimaa hipoen luokalta
Opettajalla on suuri merkitys oppimiseen, Jorma Terentjeff uskoo.
Teollisuusneuvos ja Nelosen Leijonan luola -ohjelmasta tuttu bisnesenkeli Jorma Terentjeff oli vähällä jättää lukion kesken, kun hänen matematiikan ja fysiikan arvosanansa romahtivat.
- Keskikoulun todistukseni oli ihan hyvä, mutta lukiossa tärkeimpiin aineisiini, eli matematiikkaan ja fysiikkaan, tuli epäpätevä opettaja, Terentjeff muistelee.
Seuraus oli, että Terentjeffin kiitettävät arvosanat tippuivat vitosiksi ja kuutosiksi.
- Rimaa hipoen pääsin lukion ensimmäiseltä luokalta toiselle. Tuli sellainen tunne, ettei koulunkäynnistä tule mitään. Jos keskeyttäminen olisi silloin ollut helpompaa, epäilen, että olisin jättänyt lukion kesken.
Lopulta Terentjeff pääsi ylioppilaaksi kiitettävin arvosanoin, mistä hänen mukaansa on kiittäminen opettajan vaihtumista.
- Huippuopettaja sai minut jälleen innostumaan, ja hänen ansiostaan yliopisto-opiskelun alku tuntui jopa helpolta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten valtava vaikutus opettajalla voi olla. Kauhulla olen ajatellut, kuinka ilman vaihdosta olisi käynyt.
Terentjeff muistuttaa, että lopulta arvosanat mittaavat vain yhdenlaista osaamista.
- Joku voi olla käytännön taidoiltaan hyvin lahjakas, ja niitä taitoja ei koulussa samalla tavalla pystytä mittaamaan. Olen sitä mieltä, että keskinkertaisilla ja huonohkoillakin papereilla pääsee tavoitteeseensa - se vaatii vain vähän enemmän luovuutta.
Heilläkään ei koulu aina sujunut:
Ristisanatehtävät kiinnostivat kouluaikana Sauli Niinistöä.
Presidentti Sauli Niinistö ahmi kouluaikoinaan muita teoksia kuin oppikirjoja.
- Ylipäätään luin paljon; usein yökaudet, mutten koulukirjoja, Niinistö kertoi kouluajoistaan IS:lle 2005.
Lisäksi hän myönsi, että oppitunneilla aika kului ristisanatehtävien parissa.
Niinistön Salon yhteislyseosta saaman päästötodistuksen ainut kymppi tulikin urheilusta. Lukuaineiden keskiarvo jäi 6,5:een.
Menestystä alkoi tulla vasta akateemisissa opinnoissa. Niinistö pääsi lukemaan sekä talous- että oikeustieteitä. 4,5 vuoden kuluttua hän oli saanut tutkintonsa valmiiksi.
Kimi Räikkönen ei koskaan saanut loppuun automekaanikon opintoja.
Formulatähti Kimi Räikkönen ei ollut koskaan kovin innokas koululainen. Liikunta ja käsityöt sujuivat mallikkaasti, mutta lukuaineissa oli vaikeampaa.
Kimi Räikkönen kävi kuudennen luokan kahdesti. Yläasteen jälkeen hän kuunteli vanhempiaan ja suuntasi ammattikouluun autolinjalle.
Räikkönen vietti enemmän aikaan ratin takana kuin opinnoissa. Yhteisellä päätöksellä Räikkösen perhe totesi puolentoista opiskeluvuoden jälkeen, ettei aika riitä sekä opiskeluun että ajamiseen.
Kun asiat laitettiin tärkeysjärjestykseen, Räikkönen ei koskaan valmistunut automekaanikoksi mutta sai keskittyä intohimoonsa ajamiseen.
Toivo Sukari oli vähällä jäädä luokalle.
Liikemies Toivo Sukarilla koulu ei luistanut.
- Minusta piti tulla isän maatilan jatkaja. Isällä oli myös pieni sirkkelisaha, ajattelin sitäkin jatkaa. Opettaja sanoi kansakoulussa, että en pysty siihen, kun en kertotauluakaan osaa. Olihan se viittä vaille, etten kahtena kolmena ensimmäisenä vuonna jäänyt luokalle. Nurkassa jouduin seisomaan varmaan enemmän kuin kukaan meidän koulusta, Sukari muisteli kouluaikojaan IS:lle 2008.
Arka lestadiolaisperheen poika päätti kuitenkin näyttää kaikille. Sukari ryhtyi vain 15-vuotiaana sikafarmariksi ja 21-vuotiaana hän aloitti huonekalubisneksen kiertämällä Varsinais-Suomessa kulkukauppiaana kuorma-autollaan.
Todellinen huonekaluimperiumi sai syntynsä 1983, kun Sukari avasi ensimmäisen Maskun Kalustetalon. Sukarin jättihanke toteutui 2006, kun Lempäälään nousi yli 100000 neliömetrin kokoinen Ideapark-ostoskeskus.