Verkko vihaa rasismintutkijaa

Julkaistu:

Suomen tiedeyhteisössä on huomattu, että tarttuminen julkisesti tiettyyn aihepiiriin on kuin tunkisi päänsä ampiaispesään.
- Se on vihapalauteautomaatti. Joskus, jos palautetta ei tulekaan, iskee epäilys, että onkohan kommentteja kuullut kukaan, hymähtää Tampereen yliopiston Liikkuva maailma -ohjelman johtaja, professori Mikko Lehtonen.

Häntäkin on nimitelty, hänen pätevyytensä kyseenalaistettu ja erottamistaan vaadittu. Säännöllisesti silloin, kun Lehtonen puhuu rasismia tai monikulttuurisuutta koskevasta tutkimuksesta.

Ammattiliittojen mukaan tutkijoiden saama vihapalaute on lisääntynyt. Solvauksia ja uhkailua saavat erityisesti monikulttuurisuuden käsittelijät.

Professoriliiton puheenjohtaja, Jyväskylän yliopiston puheviestinnän professori Maarit Valo toivoo, että tutkijoiden saaman vihapalautteen yleisyys selvitettäisiin valtakunnallisesti.

- Joko yliopistoittain tai ammattijärjestöjen kanssa yhdessä pitäisi katsoa tilannetta laajemmin. Se olisi uraa uurtava selvitys myös kansainvälisellä tasolla.

Tietyt tutkimusaiheet ovat kuohuttaneet tunteita jo vuosia, sanoo Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja, Helsingin yliopiston pääluottamusmies Tapani Kaakkuriniemi. Uhkaukset ovat kuitenkin uutta.

- Henkeen tai terveyteen kohdistuvasta uhkailusta en ole kuullut. Se on enemmän sellaista, että halutaan välittää viesti, että nimi on pantu merkille. Se, mitä se sitten tarkoittaa, jätetään auki.

Solvaussivustoja ja mustamaalausta


Vihapalautetta annetaan ja levitetään pääosin internetissä.

Verkossa on käynnistetty mustamaalauskampanjoita, joiden tavoitteena on esimerkiksi kyseenalaistaa tutkijan objektiivisuus ja vaikeuttaa siten tutkimusrahoituksen saamista jatkossa.

Yksittäisille tutkijoille on perustettu solvaussivustoja.

Osasyy asiattomuuksien lisääntymiseen saattaa ammattiliittojen edustajien mukaan olla se, että internet on helpottanut mielipiteenilmaisua.

- Niin toki demokratiassa kuuluukin, mutta ollaan hyvin mielenkiintoisella alueella, kun pohditaan, mihin asti mielipiteenvapautta voi sallia ja millä perusteilla, Valo toteaa.

Osa keskustelijoista ei hänen mielestään tunnu erottavan tutkimustulosta tutkijan mielipiteestä.

- Tutkimus ei ole mielipidekysymys, eikä tutkimusta kuulu kritisoida menemällä henkilökohtaisuuksiin.

"Pelko vahingoittaisi koko yhteiskuntaa"


Valo toteaa, että vihapuhe ja uhkailu kohdistuvat tutkijan autonomiaan ja vapauteen "karkeimmalla mahdollisella tavalla".

Jos pelottelu johtaa siihen, että tiettyjä aiheita ei enää haluta kommentoida tai tutkia, kärsii hänen mukaansa koko yhteiskunta.

- Se rajoittaisi tiedon tuottamista yhteiskunnan ja koulutuksen tarpeisiin.

Kaakkuriniemen mukaan solvausten vaikutus pysyy pienenä, kunhan tutkijat itse kokevat työnsä mielekkääksi. Rahoitukseen mustamaalauksella ei hänen mukaansa juuri voi vaikuttaa.

- Henkilökohtaisuudet vaikuttavat lähinnä niin, että vähän aikaa tuntuu pahalta, jos niitä sattuu lukemaan.

Professori Mikko Lehtosen mielestä vihapalautteesta voi saada tarmoakin:

- Jokainen järjellinen ihminen tajuaa, että jos tutkimusaihe aiheuttaa näin voimakkaan tunnereaktion, se on tärkeä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt