Olli Rehn Suomelle: "Eläkää kuten itse opetatte"

Julkaistu:

ERIKOISHAASTATTELU
Olli Rehnin mukaan Suomen on vuonna 2013 seurattava parjaamiensa kriisimaiden esimerkkiä.
Syvään ahdinkoon syöksyneen euroalueen talous aloittaa kivuliaan kasvun vuonna 2013, arvioi EU:n talouskomissaari Olli Rehn.

- Vuoden 2014 pitäisi jo olla parempi talouden kasvun ja työllisyyden kannalta, mutta sen ehto on, että EU ja jäsenvaltiot tekevät jämäkästi päätöksiä talouden vakauttamisesta ja rakenteellisista uudistuksista, Rehn sanoi Ilta-Sanomille Brysselissä.

Suomi on vaatinut suureen ääneen talouskuria Välimerelle.

- Nyt olisi aika elää, kuten itse opettaa, komissaari Rehn painottaa.

Rehnin mukaan Suomessa pitäisi toteuttaa samoja uudistuksia, joita on jo tehty kriisimaissa.

Finanssijätti Citin pääekonomisti Willem Buiter arvioi, että teillä on "ruusunpunaiset silmälasit", koska uskotte luottamuksen palanneen euroalueella (Kauppalehti 18.12.) Miten vastaatte kritiikkiin?

- Katson, että olen suhteellisesti enemmän oikeassa ja Buiter enemmän väärässä. Minun mielestäni EKP:n päätökset viime syksynä, euroalueen päätökset talousliiton lujittamisesta ja euroryhmän päätös Kreikan lainaohjelmasta ovat kaikki osaltaan vahvistaneet luottamusta. Se näkyy ajan myötä talouskasvun perusteiden vahvistumisena.

Kerrotte Myrskyn silmässä -kirjassanne, että jouduitte kehumaan Euroopan pankkien epäonnistuneita stressitestejä virkanne vuoksi. Onko luottamuspuheissa kyse samasta?

- Nyt ei ole samanlainen tilanne. Nyt ei tarvitse valaa itseensä ja muihin uskoa siitä, että stressitestit ovat kohdallaan. Vuoden 2010 stressitestit tehtiin kansallisten pankkivalvojien toimesta ilman eurooppalaista valvontaa. Tämä johti finanssinationalismiin, kun kansalliset pankkivalvojat peittelivät omien pankkiensa vaikeuksia.

Suomalaisilla on monien miljardien eurojen riskit kriisimaissa, ja samaan aikaan Suomen nettomaksut EU:lle ovat kasvaneet. Onko EU:sta tullut Suomelle pohjaton kaivo?

- Suomi eikä mikään muu jäsenvaltio voi katsoa omia kansallisia hyötyjään pelkästään kamreerimaisesti EU:n budjetin tilinpidon valossa. Se, onko Suomi muutaman sata miljoonaa nettomaksaja tai nettosaaja, on kuitenkin vähemmän iso kysymys kuin se, kuinka paljon Suomi hyötyy kaupan, viennin ja kansainvälisen kanssakäymisen kautta Euroopan unionista.

Suomi on lähtenyt tukemaan kriisimaita, mutta palkaksi EU:sta on tullut Suomen kansantaloudelle hyvin haitallinen rikkidirektiivi. Eikö tämä ole epäoikeudenmukaista?


- Rikkidirektiivissä suomalainen edunvalvonta heräsi liian myöhään. Kansainvälinen merenkulkujärjestö loi pohjan rikkidirektiivin valmistetulle. Suomen ja Euroopan teollisuus ja elinkeinoelämä kantavat huolta sääntelyn kokonaisvaikutuksesta. Myös me kannamme siitä huolta. Tätä asiaa käsitellään tammikuussa komission puolivälin seminaarissa.

Aiotaanko kriisimaiden velkoja antaa anteeksi lisää?

- Kriisimaiden lainojen pääomia ei ole leikattu. Kreikan jäsenmailta saaman velan korkoja on juuri alennettu ja velka-aikaa pidennetty. Parin kolmen vuoden kuluttua voidaan arvioida, tarvitseeko Kreikan velkataakkaa keventää lisää. Yksi keino silloin voisi olla alentaa Kreikan korkoja lisää.

Kreikka vääristeli aikoinaan suuresti talouslukujaan. Onko varmaa, ettei tällaista tapahdu enää?

- Euroopan tilastokeskus Eurostat antoi jo vuoden 2011 alussa luotettavuustakuun Kreikan tilastoista sen jälkeen kun Kreikan tilastokeskus oli uudistettu. Eteen tulee kuitenkin koko ajan tapauksia, joissa Eurostatin on oltava tiukkana, jotta jäsenvaltioiden talouden tilinpito on luotettavaa.

Mitä tapauksia ja missä maissa?

- En pysty kertomaan niitä, mutta jotain on koko ajan päällä. Kyse ei ole vääristelystä, vaan erilaisista tulkinnoista. Jäsenvaltioiden talousennusteet ovat yleensä liian optimistisia.

Onko Suomessa suhtauduttu ylimielisesti eteläeurooppalaisiin?

- Onhan meillä Suomessa vähän tällainen henki, joka vastaa eteläpohjalaista sanontaa: "Mää oon meiltä ja muut on meidän krannista". Arvostan suuresti eteläpohjalaista yrittäjyyttä, mutta siihen liittyy kova näyttämisen halu ja se, että pitää olla aina vähän parempi kuin naapurit.

Tyssäsikö Suomen pääsy YK:n turvaneuvostoon ylimielisyyteen?

- Käytävillä kuulee erilaisia näkemyksiä Suomesta, sekä myönteisempiä että kielteisempiä. Olisi tärkeää, että Suomessa tehtäisiin avoin ja rehellinen analyysi turvaneuvostotappion syistä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt