Kotimaa

Legenda: Fidžin kuningas ja jumala oli Jyväskylän Lyseon kasvatti

Julkaistu:

LEGENDA
Maailman vanhimman suomenkielisen oppikoulun, olemassaolostaan taistelevan Jyväskylän Lyseon maailmanlaajuisesti tunnetuin kasvatti on arkkitehti Alvar Aalto, mutta hän itse kohotti koulustaan maailmalla korkeimpaan asemaan nousseeksi koulutoverinsa Otto Toivaisen, josta tuli kuningas ja jumala Fidži-saarilla.
Jyväskyläläisten on syytä kokoontua ensi lauantaina kaupungin torille Torikuningas-patsaan äärelle juhlistamaan 6. lokakuuta 1892 syntynyttä merimiestä, seikkailijaa, armoitettua veijaria ja kirkkomaalaria Otto Toivaista, jonka kunniaksi patsas on pystytetty.

- Otto Toivainen oli Jyväskylän Lyseossa pahasti koulukiusattu oppilas. Hänen isänsä Otto Toivainen vanhempi oli liikemies, joka oli syyllistynyt suurkavallukseen ja päätynyt vankilaan. Koulussa kavaltajan poikaa ei kohdeltu hellästi, vaan hän joutui pahasti kiusatuksi. Tuohon aikaan ainoa tapa paeta vaikeuksia oli poistua paikkakunnalta, Otto Toivaisen legendan syntyvaiheita selittää Keski-Suomen museon intedentti, kamarineuvos Erkki Fredrikson, joka on vuosikymmeniä tutkinut Jyväskylän lyseosta kuninkaaksi ja jumalaksi nousseen Toivaisen vaiheita.

Koulukiusattu Otto Toivainen erosi Jyväskylän Lyseosta vuonna 1910 ja sai sieltä evääksi maailmalle erotodistuksen, jossa hänen todistettiin koulussa ollessaan osoittaneen "tyydyttävää käytöstä ynnä huonoa ahkeruutta ja tarkkaavaisuutta".

- Otto meni harjoittelijaksi Venäjän kauppalaivastoon ja seilasi venäläisillä kauppa-aluksilla. Joskus ennen ensimmäistä maailmansotaa, ehkä vuosien 1912-13 tienoilla hän vaihtoi jossain Välimerellä ranskalaiseen alukseen. Joskus ensimmäisen maailmansodan alkuvuosina Toivaisen alus päätyi Fidži-saarten vesille, jossa alus haaksirikkoutui. Ainoina haverista selvisivät hengissä Otto Toivainen ja tämän norjalainen merimieskaveri, jotka aluksen uppoamispaikan lähellä sijainneen saaren alkuasukkaat pelastivat, Fredrikson jatkaa Oton tarinaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

- Tuntemattomaksi jääneellä saarella Otto naitettiin saaren kuninkaan tyttärelle. Kun kuningas kuoli, hänen vävypoikansa kohosi saaren kuninkaaksi ja nousi samalla myös saarelaisten jumalaksi, Fredrikson kertoo.

Nautittuaan aikansa kuninkaallisesta onnestaan ja jumalallisesta asemastaan Otto huomasi saarelaisten harrastavan ankeina aikoina kannibalismia. Kun Otto huomasi kuninkaan olevan ravintoketjun kärjessä muun ravinnon huvetessa, hän päätti karistaa paratiisisaaren rantahiekan pölyt jaloistaa ja hankkiutui johonkin ohi seilanneeseen alukseen ja pääsi taas länsimaisen sivistyksen pariin.

- Nämä vaiheet ovat Oton omien kertomusten varassa, mutta ilmeistä on, että hän on kohonnut joskus ensimmäisen maailmansodan alkupuolella jonkinlaiseen heimopäällikön asemaan jollakin tuntemattomaksi jäänellä pikkusaarella, Fredriksson selittää.

Legenda Fidži-saarten kuninkaasta on veijarilegenda, jota eivät rasita turhat historialliset dokumentit, joilla on usein taipumus vesittää hyväkin tarina.

Asiakirjat kuitenkin todistavat, että Otto Toivainen päätyi 17. lokakuuta 1917 New Yorkiin, Ellis Islandin maahanmuuttokeskukseen Kuuban Havannasta saapuneella Tivives-aluksella. Tämän jälkeen Toivainen ilmeisesti häipyi uudestaan merille palatakseen 17. syyskuuta 1918 New Yorkiin Meksikon Tampicosta saapuneella Radiant-aluksella.

- Jyväskylän lyseosta valmistunut Suomen New Yorkin -konsuli Kaarlo Kuusamo löysi New Yorkin Queensiin, Jamaican kaupunginosaan asettuneen Oton joskus 1920-luvun alkupuolella. Otto kertoi Kuusamolle tarinoita uskomattomista seikkailuistaan, ja Kuusamo kertoi New Yorkissa 1930-luvun loppupuolella ahkerasti käyneelle koulukaverilleen, arkkitehti Alvar Aallolle tavanneensa Otto Toivaisen. Aalto sitten toi tarinat Suomeen, Fredrikson avaa legendan syntyä.

New Yorkissa Otto Toivainen työskenteli kirkkomaalauksiin erikoistuneena koristemaalarina. Hän kuoli New Yorkissa vuonna 1962.

Muistomerkki Jyväskylän torilla

Pysyvän muistomerkin Otto Toivainen sai syntymäkaupunkinsa torille, kun Erkki Fredrikson kumppaneineen päätti 1980-luvun lopulla pystyttää kuninkaaksi ja jumalaksi kohonneelle jyväskyläläiselle pysyvän muistomerkin. Jyväskyläisten yritysten tuella pystytetystä Veikko Hirvimäen veistämästä patsaasta tuli Suomen korkein kuvapatsas, kun sen jalustaa päätettiin Fredriksonin ohjeistuksella korottaa 70 sentillä, jotta se nousisi Senaatintorilla pönöttävää Aleksanteri II:n patsasta korkeammaksi.

Juväskyläläinen kirjailija Keijo Siekkinen kirjoitti vuonna 1993 Jyväskylän teatteriin Torikuningas-näytelmän, jossa Toivaisen legendaan on lisätty vielä pari kerrosta lisää veijariaineksia.


Legendaarinen Otto Toivainen seilasi maailman merillä Tivives-laivalla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt