Esitys uskonnonopetuksen vähentämisestä jakaa hallituksessa

Julkaistu:

Hallitus saa sapiskaa perusopetuksen tuntijaosta jo ennen kuin päätöksiä on edes tehty.
- Kun uudistus tulee voimaan vuonna 2016, on maailma mennyt jo ison harppauksen eteenpäin. Pohjaehdotus on vain olemassa olevan tuntijaon pientä viilaamista, sanoo eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok).

Peruskoulun tuntimäärä nousee opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) mukaan nykyisestä vuosiviikkotuntimäärästä kolmella 225:een. Uusia oppiaineita ei tule.

Raija Vahasalo pitää tuntimäärän kasvattamista hyvänä asiana, sillä Suomessa koulupäivät ovat OECD-maiden lyhimpiä.

Opetusministeri Gustafssonin mukaan uudistuksen hinta jäänee alle 50 miljoonan euron, noin 15-20 miljoonaan.

- Muutokset rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön budjetista.
 

Uskonnosta haetaan kompromissia


Opetusministeriön esityksessä historian ja yhteiskuntaopin sekä taide- ja taitoaineiden, kuten liikunnan opetusta lisätään kahdella tunnilla.

Äidinkielen ja kirjallisuuden tunteja lisätään yhdellä.

Näiden tuntien lisääminen vaatii kuitenkin uskonnon opetuksen vähentämistä 1-2 tunnilla.

Kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta hallituspuolueet ovat asettumassa ehdotuksen taakse.

- Uskonnon opetus jakaa puoluettamme. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että uskontoa opetetaan nyt liikaa suhteessa esimerkiksi historiaan. Se ei vastaa nykytarpeita, sanoo Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander.

Vasemmistoliitto olisi valmis korvaamaan koko uskonnonopetuksen elämänkatsomustiedon kaltaisella opetuksella.

- Tämä tavoite ei varmaan ole vielä toteutumassa. Jos jostain pitää vähentää, voisi uskonnon opetuksesta ottaa pois muutaman vuosiviikkotunnin, sanoo vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen ei olisi valmis vähentämään uskonnon opetusta 11 vuosiviikkotunnista lainkaan.

Yhdellä vuosiviikkotunnilla tarkoitetaan 38:aa oppituntia eli yhtä oppituntia kerran viikossa lukuvuoden ajan.

Räsäsen mukaan vuosiviikkotuntimäärän nostaminen voisi olla yksi mahdollisuus säilyttää uskonnon opetus entisellään.

- Uskon, että hallituksen sisällä asialle tulee ymmärrystä muiltakin kuin kristillisdemokraateilta.

Myöskään kokoomuksen kansanedustaja Vahasalo ei olisi valmis karsimaan uskonnon opetuksesta.
 

Kiinaa kyläkouluissakin


Uudistuksessa kielet halutaan erottaa varsinaisista valinnaisaineista. Valinnaisaineiden määrä vähenee yhdellä viikkotunnilla, mutta valikoima kasvaa.

Valtio tukee erityisavustuksilla A2- ja B2-kielten, kuten ranskan, saksan, espanjan, venäjän ja kiinan kielten opetusta.

Tarkoista tukisummista Gustafssonin erityisavustaja Aleksi Kalenius ei puhu, mutta rahaa on tulossa "sen verran, että opetus pystytään järjestämään".

- Kun kielten opetusta järjestetään valtion lisäavustuksella, oppilaan ei ole pakko valita kieltä valinnaisten joukosta. Tällöin valinnaisia aineita vapautuu muuhun käyttöön, Kalenius selittää.

Paljon puhutusta draamasta ei tule omaa oppiainetta, vaan se tulee osaksi äidinkielen ja yhteiskuntaopin aineita.

Hallituspuolueissa uskotaan, että tuntijaosta päästään sopuun tällä viikolla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt