Näin syntyy moderni saunavihta: "Ei tartte ulottua palliihin asti"

Julkaistu:

Kurikassa Reinon Tuvan asiakkaita saunottava Haanpään Reino tietää tismalleen, millainen on hyvä vihta.
Joka kesä hän tekee valtavan määrän "maailman parhaita saunavihtoja" yhdessä kaverinsa, vihtamestari Seppo Heinosen kanssa.

Reinon Tuvan vihta on Sepon kehittämä moderni malli, tuuhea, lyhyt ja ennen muuta kestävä.

Ja näin se tehdään:

- Ensin kaadetaan 10-metrinen nuori rauduskoivu tai riivitään hentooset oksat useammasta koivusta. Sidontavitsas otetaan hieskoivusta.

- Tämähän on aivan samanlaista kuin kukkakimpun sitominen, selvittää Reino ja aloittaa niputuksen.

Hän lisää ohuita oksia kämmenensä sisään yksitellen ja tarkasti, vaikka väittääkin olevansa hieman "hätäänen".

- Oksanippu kiertää kädessä koko operaation ajan ja uusi oksa pannahan aina toisen selekähän. Nippu pyöräytetään jokaisen lisäyksen jälkeen niin, ettei seuraava oksa tule koskaan samahan kohtahan.

- Oksat asetellaan nippuun kerroksittain aina siihen kohtahan, joka oksaa kaipaa.

Lehtien vaalea ja karhea puoli näyttää jäävän päälle.

Kun nipussa on arviolta 60 haaratonta oksaa, Reino nappaa kuoritun ja naruksi vääntämänsä vitsaksen, työntää sen tuuhean kimpun läpi vihdan varteen ja solmii sekä kiertää vitsaksen oksien ympäri.

Vihdalla on pituutta vain noin 40 senttiä.

- Perinteiset vanhan isännän vihdat ovat nykyajan saunoohin aivan liian pitkiä. Ei vihdan tartte ulottua palliihin asti, Reino huomauttaa.


Paras vihdantekoaika:


  • Jos haluaa tehdä viimeisenpäälle hyvän vihdan, kannattaa katsoa allakasta mustan kuun päivä, odottaa 5-10 päivää ja lähteä vasta sitten metsään.
  • Tänä kesänä parhaat vihdantekoviikot ovat kesäkuun ja heinäkuun viimeiset viikot. Jos kuitenkin alkukesä on kylmä, kuten nyt, lehti voi vielä kesäkuussa olla "tervainen" ja tarttuu ikävästi ihoon.
Lähde: vihtamestari Seppo Heinonen

Vihdan historia:


  • Vihtominen on vanha suomalainen puhdistusriitti, jossa palautettiin pahansuopien tai kateellisten ihmisten pilaama naimaonni sen puutetta potevalle nuorelle naiselle.
  • Riittiin kuului väkeväsanaisia loitsuja ja kylvetys vastalla, jota kutsuttiin lempivastaksi tai taikavastaksi. Se laadittiin kolmen, seitsemän, yhdeksän tai jopa 27 puun ja kasvin lehdistä. Sauna lämmitettiin leppähaloilla tai salaman särkemillä puilla. Juhannus oli lemmenkylvetysten parasta aikaa.
  • Itä-Suomessa vihtaa kutsutaan vastaksi.
Professori Pekka Laaksonen / Tiede-lehti

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt