Kotimaa

Juutalaiset saavat ensimmäisen suomalaisen rabbin

Julkaistu:

Simon Livson on neljännen polven helsinkiläinen, mutta aivan paljasjalkainen hän ei ole.
Miten olisi käynyt taiteilija Marc Chagallin uran, jos Simon Livson (rabbi Simon Livsonin isoisän isä) ei olisi auttanut köyhää taiteilijaa maalauspapereiden hankinnassa yli sata vuotta sitten? Entä mitä olisi tapahtunut, jos Livson ei olisi asettunut Helsinkiin vuonna 1905?

Ensimmäiseen kysymykseen ei ole vastausta, mutta toiseen on. Suomen juutalaiset eivät olisi saaneet tänä vuonna ensimmäistä suomalaista rabbia Simon Livsonia.

Pääsiäisen tienoilla 29-vuotias Simon Livson on käymässä Suomessa. Sattumalta juutalaisten pääsiäinen osuu tänä vuonna samoihin aikoihin kristittyjen pääsiäisen kanssa.

Livsonin varsinainen työsarka Helsingin juutalaisessa seurakunnassa alkaa kesällä. Seurakunta on parhaillaan kasvun ja kansainvälistymisen tiellä, sillä uusia jäseniä on tullut etenkin Israelista ja Venäjältä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Uusi rabbi ei jää seurakunnassaan ainakaan sanattomaksi, sillä hän taitaa suomen lisäksi hieman ruosteessa olevan ruotsin, heprean, englannin ja – savon kielen.

Simon Livsonia onkin luonnehdittu ensimmäiseksi suomalaiseksi rabbiksi ja maailman ainoaksi savoa haastavaksi rabbiksi.

Ummikkona Korpijärven ala-asteelle



Simon Livson on neljännen polven helsinkiläinen, mutta aivan paljasjalkainen hän ei ole. Hän syntyi 1982 Jerusalemissa, minne hänen vanhempansa olivat Suomesta muuttaneet. Perhe palasi takaisin Suomeen vuonna 1989, koska perheen isä halusi viljellä maata. Uudeksi kotipaikaksi valikoitui pohjoissavolainen Korpijärven kylä, joka nykyisin kuuluu Lapinlahden kuntaan.

Ummikkona Korpijärven ala-asteen aloittanut Livson oppi nopeasti sekä suomen että savon kielen.

– Kouluun mennessäni osasin vain hepreaa, mutta opin kolmessa kuukaudessa puhumaan suomea. Muistan vieläkin, kuinka vaikea oli oppia suomenkielisiä viikonpäiviä: maanantai, tiistai..., Livson naurahtaa.

Ylioppilaskirjoitusten ja varusmiespalveluksen jälkeen hän aloitti kaupalliset opinnot Helsingissä ja valmistui tradenomiksi.

Rabbi on aina tavoitettavissa



Kaupallinen ura ei kuitenkaan urjennut Livsonille. Häntä, maallistuneessa, mutta hyvin itsetietoisessa juutalaisperheessä kasvanutta ja juutalaista koulua käymätöntä, alkoi kiinnostaa juutalaisuuden laillinen puoli. Opinnot veivät vuosiksi Israeliin ja Yhdysvaltoihin.

– Suurin osa suomenjuutalaisista on maallistuneita, joille uskonto, traditio ja Israel ovat toki tärkeitä. Sen sijaan uskonnon laillinen puoli on jäänyt täällä Suomessa vähemmälle huomiolle.

Laillisuudella tarkoitetaan lakikokoelmaa, joka Livsonin mukaan tekee elämästä juutalaisen. Esimerkkeinä hän mainitsee sapatin viettoon ja ruokaan liittyvät lait.

– Kyse on elämää ohjeistavista säännöistä, hän kertoo.

Rabbi elää Livsonin mukaan yhteisölleen ja on valmis juttelemaan ihmisten kanssa, aina ja aivan mistä tahansa.

– Minun tehtävänäni on tarjota juutalaisuutta ympärillä oleville niin rikkaana kuin sen näen. Janoiset voivat tulla juomaan.

Simon Livson arvostaa suuresti perhettään ja sukuaan, joiden tuki on ollut korvaamatonta.

Sukuun kuuluu siis myös isoisän isä Simon Livson, joka asui aikoinaan valkovenäläisessä Vitebskin kaupungissa taiteilija Marc Chagallin naapurissa. Chagall oli rutiköyhä eikä hänellä ollut varaa maalaustarvikkeisiin. Apuun tuli Simon Livson, joka antoi Chagallille paperia maalaamista varten.

– Valitettavasti suvun hallussa ei kuitenkaan ole hänen maalauksiaan, Livson naurahtaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt