Islaminopettaja näkee maahanmuuttajanuorten arjen

Julkaistu:

Suuad Onniselän mielestä hänen työssään peruskoulun islaminopettajana parasta on aitiopaikka nuorten muslimien elämään.
–Toivon, että he kiinnittyvät arkeen Suomessa. Heillä on monikulttuurinen tausta ja monet eivät koe olevansa kovin suomalaisia.

Onniselkä opettaa islamin lisäksi matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa Itä-Helsingissä Vesalan yläasteen ja ala-asteen kouluissa. 1990-luvulla muslimiksi kääntynyt Onniselkä on esimerkki siitä, että koulujen islaminopettajien kasvava joukko on naisistumassa.

–Muslimiyhteisössä koulutetut miehet eivät halua opetusalalle, vaan mieluummin esimerkiksi insinööreiksi. Pitäisi miettiä, miksi näin on, hän valittelee.

Opetusviraston tuoreiden tilastojen mukaan pääkaupungin peruskouluissa islamin uskonnonopetukseen osallistuu jo runsaat kahdeksan prosenttia kaikista koululaisista eli yli 2700 oppilasta. Määrä on yli kaksinkertainen ortodokseihin nähden.

Koko Suomessa muslimikoululaisten prosenttimäärä on huomattavasti pienempi, mutta kasvava. Opetushallituksen opetusneuvos Pekka Iivonen arvioi, että kaikista suomalaiskoululaisista muslimeja on tällä hetkellä 1,3 prosenttia eli hieman ortodokseja enemmän.

–Muslimioppilaiden määrä kasvaa tasaisesti, mutta mitään piikkiä siihen ei ole näkyvillä. Kahden prosentin taso saavutetaan ehkä viiden vuoden kuluttua, Iivonen sanoo.

Päteviä opettajia kaivataan lisää


Tällä hetkellä islamin opetusta järjestetään lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa ja joillakin pienilläkin paikkakunnilla Etelä-Suomessa. Päteviä opettajia tarvitaan lisää, joskin heitä on nyt enemmän kuin 2000-luvun alussa.

–Tilanne parantuu joka vuosi. 2000-luvulla oppilasmäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Ei kymmenessä vuodessa synny opettajaresurssia, sanoo Iivonen.

Suaad Onniselkä on yksi Suomen ensimmäisiä päteviä islamin opettajia. Hänen mielestään yksi ongelmista on se, että virkoja on auki niin vähän.

–Kiertävän opettajan työ useissa kouluissa on myös raskasta.

Vanhemmat tahtovat islaminopettajaksi muslimin


Helsingin yliopiston uskonnon didaktiikan professorin Arto Kallioniemen mukaan tämänhetkisessä islamin opetuksessa ongelmia voi aiheuttaa niin sanottu yleisislam.

–Sunneille ja shiioille ei ole omaa opetusta. Shiiamuslimit eivät välttämättä hyväksy sunnalaista uskonnonopettajaa.

Opetuksen pitäisi myös tapahtua aina suomeksi tai ruotsiksi, mutta Kallioniemi on kuullut myös tapauksista, joissa islamia on opetettu maahanmuuttajaoppilaiden äidinkielellä.

Suaad Onniselkä ei allekirjoita kaikkia Kallioniemen näkemyksiä.

–Olen ehdottomasti yleisislamilaisen opetussuunnan kannalla. Erot muslimien välillä ovat kuitenkin pienempiä kuin esimerkiksi kristillisillä kirkkokunnilla.

Onniselkä ei ole saanut suoranaisia valituksia opetuksestaan oppilaidensa vanhemmilta, mutta hänen mukaansa epäilyjä herää toisinaan.

–Vanhemmat pelkäävät, ettei opettaja ole itse vakaumukseltaan muslimi. He saattavat tulla koululle katsomaan, kuka islamia oikein opettaa.

Onniselän mukaan muslimiyhteisössä onkin syntynyt polemiikkia sellaisista opettajista, jotka eivät ole muslimeja. Hän tietää kuitenkin vain muutaman tällaisen tapauksen. Opettaja toivoo, että nyt mentäisiin oppilaiden ehdoilla.

–Kotouttamisen pitäisi olla aina kaksisuuntaista. Eivät nuoret elä arkeaan vanhempiensa Somaliassa tai Irakissa. Silti yhteiskunta muistuttaa jatkuvasti heidän maahanmuuttajataustastaan.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt