Kotimaa

Vastamainonta paljastaa kulutuskulttuurin kääntöpuolen

Julkaistu:

Ihminen vastaanottaa vuorokaudessa 3000–5000 markkinointiviestiä.
Tehokkaimmillaan mainonta on silloin, kun sitä ei edes tiedosta.

–Tätä mainostulvaa luemme kuin piru Raamattua ja kiepautamme viestit vastamainoksiksi. Se on visuaalisen kulttuurin ja semiotiikan judoa, joka käyttää hyväkseen aggressiivisen mainoskampanjan omaa liike-energiaa, muotoilee Klaus Welp, jonka Voima-lehteen tekemiä vastamainoksia on koottu Louserit Vuittuun -kirjaan (Into).

–Sitä voisi luonnehtia myös semiotiikan robinhoodismiksi. Taiteelta ja alakulttuurilta mainoksiin varastetut sisällöt kaapataan takaisin parodian keinoin.

Vastamainoksilla halutaan kiinnittää huomiota kulutuksen idean kääntöpuoliin. Toistuvina teemoina ovat olleet muun muassa ekologisuus, energia, syrjäytyminen, korruptio ja julkinen tila.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Welpin mukaan hyvän vastamainoksen perusta on huumori, vaikka aiheet ovatkin vakavia. Huumorintaju ei kuitenkaan ole aina riittänyt mainosten kohteilla.

–Vastamainontaa voi kuvata niin, että viherpiipertäjät ampuvat hernepyssyllä. Välillä autojätit ja puhelinfirmat sitten vetävät sen herneen nenään.

Uhkauksia oikeusjutuista on tullut, mutta kertaakaan niitä ei ole viety eteenpäin.

Medialukutaito ja keskustelu



Welp korostaa, että nimestään huolimatta vastamainokset eivät yksiselitteisesti vastusta mainontaa. Sen sijaan niiden tarkoitus on kehittää ihmisten medialukutaitoa ja herättää keskustelua siitä, kuka viestii kenelle missä ja miten.

–Mainonta ei sinänsä ole hyvä tai paha, eikä kritiikkimme kohteena ole vain mainosala. Silti on hyvä kysyä, missä ovat terveelliset rajat mainonnalle.

Vastamainonnan rajat ovat Welpin ja Voiman kohdalla jo tulleet vastaan. Hän kertoo vastamainosten tekemisen loppuvan ainakin toistaiseksi. Viimeiseksi vastamainokseksi jää näillä näkymin tuoreimpaan Voimaan tehty vastamainos Voimasta itsestään.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt