Kotimaa

Kaivosyhtiö vuosisadan löydöstä Lapissa: "Natura on maan päällä ja malmi sen alla"

Julkaistu:

Vuosisadan malmilöydöksi luonnehdittu nikkeli- ja kupariesiintymä lymyää Natura-suon alla Sodankylän Sakatissa Lapissa.

Kaivosyhtiö Anglo Americanin arktisen alueen johtajaa Jim Coppardia Naturasta puhuminen tuntuu turhauttavan.

STT:n haastattelussa hän jopa kieltäytyi osoittamasta malmiesiintymää kartalta, johon oli piirretty Viiankiaavan suojelualueen rajat. Sijaintitiedot oli julkistettu koordinaatteina.

– Natura on maan päällä ja malmi maan alla, Coppard totesi.

Anglo Americanin Sakatti-raportoinnin jälkeen on pohdittu, voitaisiinko malmia louhia maanalaisessa kaivoksessa, jonne olisi kulku Natura-alueen ulkopuolelta. Sekin voisi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi suon vesitalouteen.

Ympäristöministeriön mukaan ei olekaan olennaista, kuinka syvälle Natura-suojelu ulottuu. Natura-alueen ulkopuolellekin sijoittuvissa hankkeissa on arvioitava, heikentyvätkö suojeluarvot.

Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen toteaa, että siinä mielessä ei ole väliä, ollaanko suojelualueen alla vai vieressä.

Kaivoksen perustaminen todennäköistä


Anglo American ei ole kertonut, kuinka hyvin Sakatin esiintymää on tutkittu, ja julkistetut tiedotkin lienevät vain pieni näyte tuloksista.

Geologian tutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Pekka A. Nurmi vakuuttaa, että jokainen geologi ymmärtää malmion erittäin arvokkaaksi, vaikka sen koosta ei ole tietoa.

Anglo American ei ole viitannut kaivoshankkeeseen vielä sanallakaan, mutta Nurmi pitää kaivosta hyvin todennäköisenä.

Naturasta hän toteaa, että malmi muodostui kaksi miljardia vuotta sitten, suo ehkä 7000 vuotta sitten ja Natura viitisentoista vuotta sitten. Samaa on korostanut Jim Coppard.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Tuskin Natura-rajaa olisi juuri siihen pantu, jos olisi tiedetty, että on näin suuret muut arvot, Pekka A. Nurmi sanoo.

Vesa Luhta Suomen luonnonsuojeluliitosta huvittuu vuosimiljardeihin vetoamisesta.

– Tämä on yleistä geologien keskuudessa. Luonnon biotaloutta käsitetään hirmuisen huonosti, hän sanoo.

Luhta kuvailee Sakatin tilannetta tragediaksi, kun arvokas malmio ja suo ovat sattuneet päällekkäin. Hänen mukaansa luonnonsuojelijat eivät aina vastusta kaivoksia.

– Suomen tuottoisin kaivos taitaa olla Kemin kromikaivos, ja siitä ympäristöporukka ei ole koskaan sanonut mitään, Luhta tuumaa.

Ota kantaa

Onko malmilöytö arvokkaampi kuin Natura-suo?

Kyllä 49% Ei 51%
Ääniä yhteensä 440

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt