Kotimaa

Yllättävä väite luomutuotannosta!

Julkaistu:

Luomun tekeminen voi olla rutkasti halvempaa kuin tehotuottaminen. Öljyn, lannoitteiden ja rehun karmivat hinnat eivät luomuviljelijää paljoa hetkauta.
–Luomun nousu on enää viljelijöiden innosta kiinni, kun he huomaavat, miten paljon polttoaineet ja lannoitteet maksavat. Kyllä ne maajussitkin rahan perässä juoksevat, uskoo Gobbas Gård -luomutilan isäntä Peter Holmberg.

Isäntä uskoo, että tehotuotanto houkuttelee viljelijöitä lähinnä sen helppouden takia. Muinaiseen järvenpohjaan kylvetty härkäpapupelto aaltoilee isännän selän takana.

–Tehotuottaja menee kauppaan, ostaa myrkyt, laittaa ne traktorin perään ja lähtee ajelulle. Toista on täällä, sanoo luomuperunaa ja härkäpapua vaaliva myrskyläläinen.

Maajussi-Holmbergin morsiameksi itseään nimittävän Aira Sevónin mukaan tämän kesän kiusa ovat olleet rikkaruohot. Veden määrää pellolla säätelevä pumppukin meni rikki, kun siihen iski salama. Osa sadosta kirjaimellisesti hukkui. Silti hymy emännän kasvoilla ei hyydy.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Järkeviä kustannuksia ylistää myös toinen itäuusmaalainen tilallinen, Samuli Näri.

Nykyään luomulampaita ja -lehmiä kaitseva isäntä ostaa Isnäsin tilalleen enää kivennäisen, suolan ja luomussa sallitun rehun säilöntäaineen. Kaikki muu tulee omilta pelloilta.

Uusi sukupolvi voi saavuttaa tavoitteet


Maabrändiryhmän tavoite Suomen luomutuotannon moninkertaistamisesta saa viljelijöiltä varovaista kritiikkiä. Ryhmä haluaisi, että puolet Suomen maatalouden tuotannosta on luomua alle parinkymmenen vuoden päästä.

–Tavoitteet ovat kyllä hienot, mutta hieman optimistiset. Niiden toteutumiseksi vaaditaan ainakin lisää yhteistyötä pienten tuottajien välille, Sevón sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Myös ministeriöt voisivat soitella hieman useammin, kun asioita valmistellaan, sanoo Brysselissä asti vieraillut luomun lähettiläs.

Vakiintuneet luomutilalliset hyrisevät tyytyväisinä, mutta tuotannon muuttaminen luomuksi ei ole halpaa eikä aina edes kovin helppoa. Navetat pitää jyrätä maan tasalle ja kouluttautua uudelleen. Tästä syystä esimerkiksi luomupossua on kovin vähän tarjolla.

–Lisäksi maaseudulla asuu paljon ikääntyneitä ihmisiä. Harva tilallinen haluaa tehdä isoja muutoksia, jos eläkeikä häämöttää kymmenen vuoden päässä, sanoo Luomuliiton toiminnanjohtaja Elisa Niemi.

Hän kuitenkin uskoo, että moni tila luomuuntuu sukupolvenvaihdoksessa. Potentiaalia on myös niillä lukuisilla maatiloilla, jossa kasvien tuotanto on jo luomua, mutta lihan ei.

Paperisota pitää luomun luomuna


Luomutilalliselle tasapainoilu byrokratian kanssa on arkea. Tarkastajat vierailevat useammin kuin harvoin ja jättävät kotiläksyksi paperihommia. Niemi muistaa erään onnettoman viljelijän: hänen vuodestaan yksi kuukausi kului pelkkään paperisotaan.

Niemen mielestä viranomaisten selvittämishaluja voisi hillitä ainakin näillä vihannestiloilla, joissa joka sortin viljelystä on kirjoitettava oma raporttinsa.
Gobbas Gårdin emäntä, maalle karannut lakimies, sanoo paperisodan olevan itselleen tuttua entisestä elämästä. Hän kuitenkin ymmärtää viljelijöitä, jotka eivät sitä jaksa.

Byrokratiassakin on hyviä puolia, hän sanoo, ja kärjistää pilke silmäkulmassaan saadakseen viestinsä perille.

–Suomessa luomu on sentään luomua. Italiassa tarkastajat käyvät pellon laidalla lohduttamassa, että laita sinne vähän myrkkyä, niin sato paranee.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt