Nyt se todistettiin tieteellisesti - tässä kolme totuutta savolaisuudesta!

Julkaistu:

Savon murteesta intetään aina erimurteisten kanssa, mutta asia ei ole aiemmin edennyt tieteelliseksi väittelyksi asti. Mutta nyt on!
Savolaismurteesta väitöskirjan Itä-Suomen yliopistossa tehnyt Anne-Maria Nupponen siirsi vastuun vastaväittäjälle. Savolainen tapa tuotti tohtorinhatun suomen kielen aiheesta "Kansa murteen havainnoijana".

Tutkija määrittää savon murteelle ominaiseksi kolme värikkyyden piirrettä.

Savolainen ei kerro asioita lyhyesti, vaan höystää kerrontaansa pitkän kaavan mukaan. Jutustelu kuulostaa näin leppoisalta, mutta monen mielestä myös jaarittelulta.

Savolaiset käyttävät myös paljon kiertoilmaisuja, mistä syntyy paljon puhuttu vastuun siirto kuulijalle. Lisäksi savolaiseksi ominaisuudeksi luettiin puheeseen sisältyvä huumori – kuuluisa savolainen vääräleukaisuus, minkä ulkopuoliset voivat kokea piikittelynäkin.

Leveästä puhetavasta ja pikkupiikittelystä kertokoon esimerkki huoltoaseman baarista. Kassaneiti kysyy vissypulloa ostavalta savolaismieheltä, että "aakastaanko", johon asiakas vastaa: –On kae tuo aakastava, jos juuvva meinoo!

–Savolaisiin liitetty kierous ei ole varsinaista petollisuutta. Kiertely ja kaartelu asian ympärillä on usein tarkoitettu huumoriksi. Ulkopuolinen voi kuitenkin kokea kieroutena sen, kun asioita ei sanota suoraan, sanoo Nupponen.

Kielen piirteet tunnistettavia

Savolaismurteen tunnistettavuus ja erottuvuus yleiskielestä on selkeä.

Itse murteen käyttöön liittyvät kielelliset piirteet olivat vääntäminen, venyttäminen ja leveys. Kehotus "kiänny" on maailman lyhin esileikki savolaiseen tapaan. Kuopiossa "kaapunnin poeka lissee suoloo, ku haakkoo kukkoo aakeella laakeella mualiman navalla".

Savolainen myös lisää vokaaleja ja konsonantteja. Toisaalta niitä myös jätetään pois. "Kahelta tae puol kolomelta" on esimerkki molemmista.

Tuusniemellä Pohjois-Savossa syntynyt Nupponen tutki savon murteen piirteiden tunnistusta yli 100 luokanopettajaopiskelijan, 40:n syntyperäisen savolaisen ja parinkymmenen Savoon muualta muuttaneen parissa.

Väitös tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa lauantaina.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt