Tämä "Tiitisen lista" leviää salamana

Julkaistu:

Wikileaks-paljastusten siivittämänä netissä on torstain aikana lähetetty eri tiedotusvälineille ns. salainen Tiitisen lista.

Kyseistä suojelupoliisin päällikön kassakaapissa säilytettävää listaa on vaadittu jopa oikeusteitse julkisuuteen, mutta toistaiseksi turhaan.

Listalla väitetään olevan kymmenkunta suomalaisvaikuttajan nimeä, jotka tekivät yhteistyötä aikoinaan Saksan demokraattisen tasavallan DDR:n pahamaineisen suojelupoliisin Stasin kanssa.

IS:n torstaina saama 33-sivuinen asiakirjanippu pitää sisällään kaksi liuskaa nimiä, pääosin SDP:n tärkeimmistä poliittisista vaikuttajista 1960-70-lukujen vaihteessa.

Kyse ei kuitenkaan ole paljon kohutusta "Tiitisen listasta", vakuuttaa Suomen ja DDR:n suhteita tarkoin tutkinut professori Seppo Hentilä Helsingin yliopistosta.

-  Nämä paperit ovat peräisin Berliinin kansallisarkistosta, jonne ne  päätyivät DDR:n romahtamisen jälkeen vuonna 1993, kertoo 33-sivun laajuisen aineiston toisen tiedotusvälineen kautta torstaina saanut Hentilä IS:lle.

Arkistojen tusinatavaraa


Paperit eivät ole kohuttuja Stasin salaisia arkistoja, vaan DDR:n kommunistipuolueen keskuskomitean kansainvälisen osaston asiakirjoja.

-  Tavallaan ne ovat samaa tavaraa kuin Wikileaksin nyt vuotaneet aineistot, eli lähetystöjen ulkoministeriölle tekemiä maaraportteja. Suomen osalta niitä on arkistossa metrikaupalla – sellaista arkiston tusinatavaraa, Hentilä summaa.

Hän on käyttänyt kyseisiä aineistoja mm. kirjansa Harppi-Saksan haarukassa. DDR:n poliittinen vaikutus Suomessa (2004) lähteinä.

Kirjassa on myös kerrottu sama nimilista.

Listalla on mm. SDP:n ja SAK:n 40 vuoden takaisia vaikuttajia alkaen puolueen puheenjohtajasta Rafael Paasiosta aina nuorisojärjestön Paavo Lipposeen.

Suomalaisille määrättiin "kotiderkut"


Jokaisen suomalaisen nimen perään on liitetty heidän kontaktihenkilöikseen DDR:n Helsingin lähetystössä määrättyjen diplomaattien nimet.

-  Kutsuin heitä ns. kotiderkuiksi. SDP:n nimimiesten Rafael Paasion, Mauno Koiviston ja Kaarlo Pitsingin kotiderkuksi nimettiin edustuston uusi päällikkö Heinz Oelzner. Muilla suomalaisdemareilla oli pääkonsuli tai lähetystösihteereitä, Hentilä kertoo.

Itäsaksalaisten tehtävänä oli pitää yhteyksiä suomalaisiin ja yrittää udella näiltä mm. mitä demarit puuhasivat keskuudessaan.

1960-70-lukujen vaihteessa kuuma poliittinen puheenaihe Suomessa oli jakautuneen Saksojen valtioiden tunnustaminen.

-  Mitään valtiosalaisuuksia ei näistä papereista löydy, vaan lähinnä normaaleja poliittisia asioita, joita yhtä hyvin sai selville vaikka Suomen lehtiä lukemalla, Hentilä kertoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt