Väitöskirja: Raamattuvienti oli Suomen kylmää sotaa - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Väitöskirja: Raamattuvienti oli Suomen kylmää sotaa

Suomesta kuljetettiin 1967-1987 Neuvostoliittoon salaa raamattukirjallisuutta yli 50 miljoonan markan arvosta.

Salaisen itäviennin keskushahmoihin kuulunut Pentti Heinilä pitää kädessään muovilla suojattua Raamattua.­

13.11.2008 15:52 | Päivitetty 13.11.2008 22:16

Kylmän sodan ytimeen sijoittuneessa salaisessa idäntyössä oli kyse miljoonista kirjoista.

- Idäntyö oli tietyssä mielessä osa suomalaista selviytymisstrategiaa kylmän sodan poliittisessa pelissä, aiheesta tohtoriksi väittelevä Piia Latvala katsoo.

Neuvostoliittoon tehtiin kaikkiaan yli tuhat uskonnollisen kirjallisuuden kuriirimatkaa. Romaniaan organisoitiin 15 ja Neuvostoliittoon 11 rekkamatkaa.

Neuvostoliiton tulli onnistui pysäyttämään vain noin viisi prosenttia matkoista. Kirjoja vietiin mm. bensatankeissa, salalokeroissa, vaatteissa ja matkatavaroiden seassa.

Kylmän sodan ytimeen sijoittuneeseen toimintaan veti uskovia nuoria jännittynyt ja innostunut ilmapiiri.

Työn keskushahmo ja pioneeri oli aluksi Kansanlähetyksen Slaavilaislähetysosaston keskushenkilö, nykyinen rovasti Per-Olof Malk.

Piia Latvala väittelee perjantaina aiheesta Helsingin yliopiston kirkkohistorian laitoksella.

Latvalan mukaan idäntyössä eli kriittisyys ja epäluulo Neuvostoliittoa kohtaan. Ulkomailta ohjattua Neuvostoliiton yhteiskuntaan kohdistettua tendenssiä sen sijaan ei ollut.

Kieli poiskristityltä

Salaista materiaalia vastaanottaneet seurakunnat kokoontuivat metsissä. Suomalaisia seurattiin tiiviisti, ja kiinnijääneet kuriirit joutuivat moniin seikkailuihin.

Kuriirien mukana Suomeen palasi sikäläisten kristittyjen samizdat-materiaalia.

Suomalaiskuriirien kuulemien kertomusten mukaan vastaanottajia hakattiin, vangittiin ja vainottiin. Eräältä mieheltä oli leikattu kieli pois.

Väitöskirja keskittyy kirkkoon kuuluvassa Kansanlähetyksessä 1967-1973 toimineeseen Slaavilaislähetysosastoon.

Latvalan mukaan kyseessä oli myös uskovien nuorten neuvostokriittinen liikehtiminen ja vastavoima ajan vasemmistoradikalismille.

Slaavilaislähetysosasto arvosteli kirkkoa vaikenemisesta eli käytännössä suomettumisesta.

Neuvostoliiton Helsingin kaupallisessa edustustossa aloitti heinäkuussa 1968 Konstantin Malyshev. Hän oli KGB:n asiamies, joka saattoi tulla nimenomaan tarkkailemaan Slaavilaislähetysosastoa.

Vasemmistopoliitikot olivat usein Raamattujen viennin kimpussa. Asiasta tehtiin mm. eduskuntakyselyitä, joihin Suomen hallitus kuitenkin vastasi sananvapauden näkökulmasta.

Kansanedustajajärjestelijänä

Julkisuudessa Raamattujen viennissä profiloitui Stefanus-lähetys. Ev. lut. kirkkoon kuuluva Kansanlähetys oli kuitenkin paljon merkittävämpi toimija.

Slaavilaislähetysosasto ja koko idäntyö henkilöityi Per-Olof Malkiin. Hän siirtyi 1973 radiolähetystyötä tekevään Sanansaattajat-järjestöön, josta jäi eläkkeelle 2003.

Osaston lakkauttamisen jälkeen työtä johti Pertti Heinilä. Hän on kirjoittanut Raamattujen viennistä 2002 kirjan Erittäin salainen.

Malk yritti turhaan perustaa Säämingin kristillisen opiston rehtorin Olavi Ronkaisen kanssa raamattuviennin Operaatiokeskuksen.

Se olisi antanut vientikoulutusta yli sadalle innokkaalle nuorelle, jotka tuolloin olivat työssä mukana.

Olavi Ronkainen toimi kristillisen liiton kansanedustajana 1972-75 ja 1979-1987.

Slaavilaislähetysosasto julkaisi Valoa Idässä -lehteä, jolla oli parhaimmillaan yli 11000 kappaleen levikki. Ronkainen ja Malk halusivat, että lehdestä tulisi "eräänlaisen lähetyksen Valitut Palat".

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?