Kotimaa

Puolustus rajuun vastaiskuun Ulvilan surmakäräjillä

Julkaistu: , Päivitetty:

Lasten oikeuspsykologisiin haastatteluihin perehtynyt tohtori Katarina Finnilä-Tuohimaa pitää Anneli Auerin lasten videopuhutteluja täysin väärin tehtyinä.

Auerin murhaepäily perustuu isolta osalta syksyllä 2009 tehtyihin lasten puhutteluihin, joiden taso on puolustuksen todistajaksi kutsuman Finnilä-Tuohimaan mukaan "ehdottoman heikko". Ne on tehty vastoin Suomessa voimassa olevia suosituksia.

- Haastattelevalta poliisilta katoaa neutraalisuus kokonaan. Hän esittää hyvin paljon omia kokemuksiaan, pyrkii lapsen kaveriksi. Silloin lapsen miellyttämisen tarve korostuu tai käy päinvastoin, vaikuttaa siihen mitä lapsi uskaltaa tai rohkenee kertoa, Finnilä-Tuohimaa sanoi oikeudessa.

- Kysymykset ovat hyvin, hyvin johdattelevia. Tässähän suorastaan luetaan ääneen esitutkintapöytäkirjoista vielä niin, että esitetään varmoina tietoina.

- Painostaminen ja vahva hyökkäävä asenne näkyy myös. Lasta kohdellaan ikään kuin hän valehtelisi. Ei oteta huomioon, miten ihmisen muisti toimii tällaisessa tilanteessa.

- Jos lapsi näkee kuolleen isänsä, eikä juuri silloin huomaa mitä äiti tekee, niin se ei kerro oikeastaan mitään siitä, mitä siellä tapahtui. "Epäolennaisuudet" jäävät unholaan.

Haastattelijat ovat Finnilä-Tuohimaan mukaan vuoroin kaveria, vuoroin painostavia.

- Tämän tyyppistä on tuotu esiin mind control - suomeksi aivopesututkimuksissa. Se on myös aikuiselle hyvin hämmentävää.

Vanhin tytär on otettu haastatteluun tilanteessa, jossa hän on juuri joutunut lastenkotiin ja äiti vankilaan. Hänelle on sanottu, että tapaamisella halutaan "helpottaa hänen oloaan".

Kysymykset ovat paitsi johdattelevia, myös liian pitkiä. Tyttären osalta myös haastattelukertoja on liikaa: niitä pitäisi Finnilä-Tuohimaan mukaan olla vain 1-3. Sen jälkeen kasvaa riski, että uudet tiedot eivät ole enää luotettavia.

Finnilä-Tuohimaan mukaan vuosina 2006 ja 2007 tehdyt lasten ensimmäiset haastattelut ovat selvästi laadukkaampia kuin 2009 tehdyt, vaikka eivät täydellisiä nekään.

Lyttää myös
syyttäjän psykologit

Aikaisemmin aamulla psykologian tohtori Katarina Finnilä-Tuohimaa lyttäsi täysin syyttäjän psykologiasiantuntijoiden lausunnot. Niiden antajat ovat psykologi Pirkko Lahti ja poliisipsykologi Lasse Nurmi.

Finnilä-Tuohimaan mukaan Lahden ja Nurmen lausunnot vaikuttavat pikemminkin ennakko-oletuksiin perustuvilta mielipiteiltä kuin tieteelliseen tutkimukseen perustuvilta asiantuntijalausunnoilta.

Lahti ja Nurmi ihmettelivät lausunnoissaan mm. Auerin rauhallisuutta hätäpuhelussa ja surman jälkeen. Heidän mukaansa se ei ole "tyypillistä" käyttäytymistä.

Kumpikaan ei kerro, mikä sitten on tyypillistä, kuinka suuri osa ihmisistä käyttäytyy tyypillisesti ja mihin tutkimukseen perustuu väite tyyppikäyttäytymisestä. He eivät myöskään ota kantaa, mikä merkitys "ei-tyypillisellä" käyttäytymisellä sitten on.

Finnilä-Tuohimaan mukaan lausunnot vilisevät johdattelevuuksia, ristiriitoja ja asiavirheitä. Auerin käytös "hämmästyttää" ja "ihmetyttää" Lahtea ja Nurmea, mutta lähdeviittaukset loistavat poissaolollaan.

- Tässä esitetään keskeneräisiä ajatuksia perustumatta oikeastaan mitenkään, Finnilä-Tuohimaa kommentoi Nurmen lausuntoa.

Muistijälkitesti:
"Ei näyttöarvoa"

Psykologian professori Pekka Santila ei pidä Anneli Auerille tehtyä valheenpaljastuskoetta eli muistijälkitestiä pätevänä näyttönä suuntaan tai toiseen.

Testin kysymyssarjat on Santilan mukaan laadittu väärin. Testissä pitäisi hänen mukaansa ehdottomasta tarjota kriittinen vastausvaihtoehto seikoista, jotka ovat vain poliisin ja syyllisen tiedossa.

- Johtopäätökseni on, että tässä se edellytys ei täyty. Kyse ei ole kriittisistä vaihtoehdoista, jotka ovat vain syyllisen tiedossa. Nythän nämä ovat syytetyn tiedossa, riippumatta siitä, onko syytön vai syyllinen, Santila sanoi.

- Testi ei ole näyttöarvoltaan kummoinenkaan.

Hänen mukaansa testi on kaiken lisäksi tehty väärin. Kriittinen vaihtoehto ei hänen mukaansa saisi koskaan olla sarjan ensimmäinen, jonka pitäisi olla ns. puskurikysymys.

Santila itse ei ole tehnyt muistitestejä, vaan on perehtynyt aiheeseen tutkijana.

Santila on tutkijana perehtynyt myös vääriin tunnustuksiin, jotka ovat harvinainen mutta todellinen ilmiö. Hän ei pystynyt ottamaan suoraan kantaa Anneli Auerin kiistetyn "tunnustuksen" oikeellisuuteen.

Jos tunnustus oli väärä, Auerin kertomukset riidasta Jukka S. Lahden kanssa voivat Santilan mukaan selittyä sillä., että hänen on ollut helpompi sijoittaa vääriä muistikuvia johonkin, mistä hänellä oli kokemusta. Useimmat ovat riidelleet puolisonsa kanssa, mutta harvalla on kokemusta surmaamisesta.

Terassiovi
tuotiin käräjäsaliin

Ulvilan Tähtisentien surmatalon alkuperäinen terassiovi tuotiin lounastauolla Porin oikeustalolle ja pystytettiin keskelle käräjäsalia.

Oven ikkuna on hajotettu. Anneli Auerin kertomuksen mukaan tuntematon naamiomies hakkasi sen surmayönä säpäleiksi ja tunkeutui siitä sisään taloon.

Ovi pystytettiin Ulvilan murhajutun teknisen päätutkijan kuulemista varten. Hänen kuulemisensa aloitettiin hetki sitten.