Luokaton lukio = virhe? - Kotimaa - Ilta-Sanomat

Luokaton lukio = virhe?

Jokelan tragedia on herättänyt arvostelua lukion luokattomuutta kohtaan. Yksi kärkkäimmistä on kirjailija Jörn Donner, jonka mielestä luokattomuus estää yhteisöllisyyden syntymistä ja edesauttaa oppilaiden syrjäytymistä.

Luokaton lukion herättää keskustelua.­

26.11.2007 6:43

- Koulutuksen taso on Suomessa korkea, mutta itse toimintamalli on täysin p..stä, Donner lataa.

Hänestä yksi suurimmista ongelmista on lukion luokattomuus.

- Kurssien muotoon rakennettu lukio estää luokkahengen ja yhteisöllisyyden syntymistä. Oppilaat eivät yksinkertaisesti enää tunne toisiaan.

Donner arvelee, että Jokelan ampuja olisi aikoinaan pistetty kaveriporukassa ruotuun. Yli-ihmis-filosofiallaan tekonsa perustellut Pekka-Eric Auvinen ei olisi ennen vanhaan saanut mistään tukea ajatuksilleen.

- Kaveripiirin sosiaalinen kontrolli oli ennen hyvin voimakasta. Nyt näin ei tapahtunut, ja poika sai tekoonsa sosiaalista tukea internetistä.

Kun Donner itse opiskeli Helsingin ruotsinkielisessä Norssissa, asiat olivat toisin. - Luokkahenkeä oli sekä hyvässä että pahassa. Silloin ketään ei jätetty täysin porukan ulkopuolelle.

Donner kertoo ihmetelleensä nykyistä koulutusjärjestelmää jo pitkään. - Nykyinen koulumalli on tuotu Suomeen aikoinaan DDR:stä. Ei se vain toimi, kirjailija kiteyttää.

Isoissa kouluissa vaikeinta

Donnerin kritiikki saa tukea psykologian professori Lea Pulkkiselta.

- Luokattomaan lukioon siirryttiin aikoinaan aika vähällä keskustelulla. Nyt olisi hyvä hetki punnita vanhan ja uuden järjestelmän hyötyjä ja katsoa, löytyisikö jotain keskitien ratkaisua.

Professorin mukaan yksi luokattoman lukion ongelmista on siinä, ettei se sovi kaikille nuorille.

- Osa lukion ensimmäisen ja toisen luokan oppilaista tarvitsisi nykyistä enemmän yhteisön tukea selvitäkseen vaativista opinnoista ja henkisestä kasvuprosessista.

Nyt tätä tukea on Pulkkisen mukaan niukanlaisesti.

- Luokkahenkeä ei voi olla, kun ei ole luokkiakaan. Lukio on paljolti yksilöiden välistä kilpailua ja keskiarvojen laskemista.

Myös aikuisten tuki on vähäistä, sillä opettajat ja oppilaat kohtaavat toisiaan katkonaisesti.

- Nykyään luokanohjaajat eivät tunne oppilaitaan henkilökohtaisesti, ja nuorten kontakti aikuisiin jää vähäiseksi. Ennen opettajat saattoivat nähdä nuoren kasvuprosessin, mutta nyt vastaavaa mahdollisuutta ei enää ole.

Professorin mukaan luokkahengen määrä vaihtelee paljon lukiosta toiseen. Pienissä kouluissa me-henkeä vielä löytyy.

- Isoimmissa oppilaitoksissa yhteisöllisyys on ongelmallista. Valitettavasti trendi on ollut juuri kohti suurempi yksiköitä, Pulkkinen pohtii vakavana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?