Näin DDR ja Sdp toimivat yhdessä - katso dokumentit

Julkaistu: , Päivitetty:

DDR:n arkistojen muistiot Suomen sosiaalidemokraattien sekä Itä-Saksan vallanpitäjien ja diplomaattien tapaamisista kertovat läheisistä väleistä.

Itäsaksalaisille puhuttiin usein aivan avoimesti ei-julkisistakin Suomen sisäpolitiikan ja maailmanpolitiikan asioista.

IS julkaisee nyt DDR:n muistioita, joilla on erityismerkitystä suomettumisen historiasta kiinnostuneille.

Sdp:n yhteistyö Itä-Saksan kanssa alkoi 1960-luvun lopulla ja kesti aivan Itä-Saksan loppuun asti 1990.

Muistioista näkyy mm., miten 1980-luvulla DDR ja Neuvostoliitto vaikuttivat Suomeen mm. amerikkalaisohjusten vastustamiseksi ja rauhanpolitiikan edistämiseksi.

DDR:n ja Sdp:n välit nousivat uudelleen puheenaiheeksi, kun professori Timo Soikkasen ulkoasianhallinnon historiakirjassa kerrottiin Sdp:n puheenjohtajan Kalevi Sorsan tienneen jo 1970-luvun alussa Jukka Rusin DDR-vakoilusta. Sorsa ei tuonut tietoaan julki, kun Jukka Rusin veljeä Alpo Rusia epäiltiin 2002-2003 perusteetta vakoilusta.

Säännöllisiä keskusteluja

Ensimmäinen alta linkistä löytyvän liitteen muistio on DDR:n Suomen suurlähettilään Stefan Doernbergin sähke valtionpäämiehelle Erich Honeckerille 23.11.1984. Sähkeessä kerrotaan mm. presidentin kansliapäällikön Jaakko Kalelan kanssa käydystä kontaktikeskustelusta.

Toinen tiedoston muistio on DDR:n johdolle mennyt raportti pääministeri Kalevi Sorsan vierailusta Neuvostoliitossa syyskuussa 1984.

Kolmas raportti on lähetystösihteeri Klaus Bredowin seitsemän liuskaa nimeltään Suomen sosiaalidemokraattien kansainvälisen työn eräistä näkökulmista. Sen sivulla 6 kerrotaan, että Sdp:n johto ja Neuvostoliiton Helsingin-lähetystö käyvät säännöllisiä keskusteluja, joissa demarit mm. arvostelivat USA:n politiikkaa.

Neljäs tiedostossa oleva keskustelumuistio on pääministeri Sorsan ulkopoliittisen avustajan, nykyisen suurlähettilään Kirsti Lintosen ja DDR:n suurlähetystön Ludwig Schirrwagenin välisistä keskusteluista.

Viides muistio on Itä-Saksan Helsingin-edustuston kontaktilista keväältä 1968. Lista kertoo, että 42:lle tuolloisella merkittävällä sosiaalidemokraatilla oli oma "kotiderkku".

Tiedoston kuudennessa muistiossa lähetystövirkailija Peter Grimm on kirjannut Suomen Sosialidemokraatin toimittajan Seppo Halmisen tietoja. Aiheet ovat niin Israelin pääministerin Golda Meirin vierailu, jota Suomen demarit estelivät, kuin Sdp:n lehden sisäiset henkilövalinnatkin.

Seitsemäs muistio on DDR:n Erich Mückenbergerin tapaamisesta Kalevi Sorsan kanssa helmikuussa 1987. Sorsa toteaa puolueilla olleen säännöllinen yhteys yli kymmenen vuoden ajan ja kuvailee Suomen hallituskoalition ongelmia. Punamulta oli vaihtumassa sinipunaksi.

Kunniallista toimintaa

Seuraava muistio kertoo Sdp:n puoluejohdon - Rafael Paasio, Kalevi Sorsa, Ulf Sundqvist ja järjestöpäällikkö Unto Niemi - vierailusta ja avomielisistä puheista DDR:n edustuston saunalla 5.4.1971. Ylen MOT-ohjelma kertoi vuonna 2000, että tilaisuudessa Sundqvist ryhtyi puhumaan liikaa. Isännät raportoivat myöhemmin Berliiniin, että Sundqvist kannattaisi tavata erikseen.

Viimeisessä tiedoston DDR-muistiossa Sdp:n puheenjohtajaksi tuolloin juuri nousua tehnyt Pertti Paasio ja kolme muuta demarikansanedustajaa valottavat ajankohtaisia asioita lähetystösihteeri Gerhard Magetille keväällä 1987.

Pertti Paasio on luonnehtinut suomalaisten yhteydenpidon Itä-Saksan Helsingin-suurlähetystöön olleen "kunniallista ja arvostettua toimintaa". Paasion mukaan DDR oli valtio muiden joukossa, ja sinne oli pidettävä yhteyttä.

- Oliko sopimatonta pitää yhteyttä näihin maihin? Elettiin Etykin aikaa. Olisi ollut kovin tuhoisaa suomalaiselle ulkopolitiikalle, jos olisi julistettu sopimattomaksi olla näihin maihin yhteydessä, Pertti Paasio totesi IS:ssa syyskuussa 2007.

- Mutta se on selvää, ettei lounaskutsun syy pelkästään kulinaarinen ollut, Paasio jatkoi.

IS julkaisi syyskuussa 2007 muistioita 1970-luvun Paavo Lipposen ja Matti Ahteen keskusteluista DDR:n virkailijoiden kanssa. Ne löytyvät oheisen Näin DDR:lle laulettiin -linkin kautta.