Kotimaa

Tutkija väittää: Piispa Henrikiä ja Lallia ei ollut edes olemassa

Julkaistu:

Suomen historia on menettämässä kaksi aivan keskeistä tekijämiestään, piispa Henrikin ja hänen surmaajansa, köyliöläisen talonpoika Lallin.

- Jos kerran piispa Henrikiä ei ole ollut olemassa, niin tuskinpa Lalliakaan. Hahmot ovat historiallisesti sidoksissa, sanoo keskiajan tutkija, dosentti Tuomas Heikkilä.

Selvää on, että mikäli Henrikiä ei ollut olemassa, mahdollinen Lalli on syytön Köyliönjärven jäällä 20. tammikuuta 1156 sattuneeseen veritekoon.

Lalli oli Yleisradion Suuret suomalaiset -kisassa 14:s. Henrik ei sijoittunut.

Dosentti Heikkilä esitteli näkemyksiään Helsingissä järjestetyssä Piispa Henrik ja Suomen kristillistyminen -symposiumissa.

- En kiistä, etteikö olisi voinut elää joku henkilö, joka on liittynyt Suomen kristillistämiseen, mutta nimi, elämänvaiheet ja koko liikkumisen maantiede ovat täydellistä spekulaatiota, Heikkilä sanoo.

- Mitään aikalaistodisteita ei ole olemassa.

P. Henrikin legenda syntyi vasta 1200-1300-lukujen vaihteessa, ja P. Henrikin surmavirsi merkittiin muistiin 1600-luvulla.

Heikkilä tietää olevansa tekemisissä kansallisesti aran aiheen kanssa.

Eurooppa on täynnä puolivillaisia tai täysin keksittyjä pyhimyksiä, mutta Suomessa piispa Henrikin ja Lallin tarina nostettiin 1800-luvulla osaksi kansallista identiteettiä ja sen ylösrakennusta.

- Siinä oli paljon Porthanin vaikutusta (1739-1804), mutta jos yksi vuosi pitää mainita, niin se on 1857, jolloin vietettiin katolisen kirkon 700-vuotisjuhlia, Heikkilä katsoo.

Kenen sitten ovat piispa Henrikin pyhäinjäännöksinä säilyneet luut?

- Sen kun tietäisi, Heikkilä huokaa.