Kotimaa

Kekkosen 1973 kohutaulun salainen tausta paljastui

Julkaistu:

Taidemaalari Ilja Glazunovin presidentti Urho Kekkosesta 1973 tekemän kohutun muotokuvan tausta on vihdoin selvinnyt.

Suomen yhden kuuluisimman taulun tilasi Paasikivi-seura. Idean kuitenkin keksi, mittavat laskut maksoi ja yksinoikeusjutut julkaisi Jaana-lehden Mauri Lintera.

Ihmetellystä muotokuvasta tuli 1970-luvun suuri puheenaihe. Siihen liittyi monia suomettumisen ajan piirteitä.

Hankkeen takana oli naistenlehti Jaanan projekti uuden viikkolehtensä lanseeraamisesta. Se onnistui yli odotusten.

Nina af Enehjelmin uutuuskirjassa Skandaalin käryä - Yksinoikeudella Mauri Lintera (Recallmed) kerrotaan taulun taustat.

Mauri Lintera oli pohtinut ystävänsä, Yleisradion Moskovan kirjeenvaihtajan Juhani Lindströmin kanssa, mitä keksiä viikko-Jaanan ensimmäiseksi veret seisauttavaksi kanneksi.

Lindström oli maininnut vitsinomaisesti tuntevansa kuuluisuuksia maalanneen Ilja Glazunovin. Lintera tarttui asiaan.

Kirjan mukaan Mauri Lintera pyysi ja sai neuvostotaiteilijan maalaushankkeelle suostumuksen presidentti Kekkoselta.

Kekkonen ilmoitti kuitenkin, ettei voi olla mukana kaupallisessa yrityksessä. Niinpä muodolliseksi tilaajaksi otettiin Paasikivi-seura. Jaana hoiti taustalla ja salaa maksut.

"Jotakin tuttua"

Yleisölle taulu julkistettiin Jaanan kannessa. Ilta-Sanomat julkaisi viikko-Jaanan kannen luonnollisessa koossaan etusivullaan 4. lokakuussa 1973.

IS:n etusivulla asiantuntijat haukkuivat muotokuvaa suureksi pettymykseksi.

Suomalaistaiteilijat ihmettelivät jutussa, miksi taulu julkistettiin Jaanassa ennen paljastustilaisuutta. Tätä pidettiin epäoikeudenmukaisena Glazunovia kohtaan.

Vasta nyt siis tiedetään, ettei taiteilijalla ollut Jaanaa kohtaan valittamista.

Maalauksen laatu, näköisyys ja Glazunovin siihen lisäämä punatulkku puhuttivat suomalaisia pitkään.

Presidentti Urho Kekkonen katseli muotokuvaansa sen esittelyjuhlassa hiljaa kolme minuuttia.

Vasta sitten hän kääntyi, hymyili ja esitti lämpimät, mutta kryptisiltä kuulostavat kiitokset. Niistäkin raportoi yksinoikeudella - Jaana.

- On vaikeata arvostella omaa kuvaansa, mutta voin sanoa, että tämän muotokuvan silmien ilmeessä on minulle itsellenikin jotakin tuttua, Urho Kekkonen lausui.

Julkkistaulu on ollut Helsingissä Tamminiemi-museon eteisaulassa vuodesta 1992. Alun perin se sysättiin Finlandia-talon edustuslämpiöön, josta se siirtyi hotelli Presidenttiin.

Mauri Lintera

* Kauniaisissa asuva kustantaja ja päätoimittaja Mauri Lintera (1923-) on perustanut monia Suomen tunnetuimpia aikakauslehtiä.

* Me Naiset -lehteäkin käynnistänyt Mauri Lintera perusti itse 1958 ilman alkupääomaa Jallun. Se ei tuolloin ollut pornolehti.

* Vuonna 1960 Mauri Lintera perusti Nyrkkipostin, 1962 Jaanan, 1963 Suosikin ja 1968 Jermun.

* Lintera kirjoitti, taittoi ja jopa kuvasi ensimmäiset Jallun numerot itse.

* Jallun jättimenestys alkoi 1961, kun poliisi takavarikoi Tabe Slioorin haastattelusarjan aloittaneen numeron.